tiistaina, joulukuuta 23, 2008

Aatonaatto

Mulla oli kiva päivä tänään. Näin yhtä kaveria, jonka kanssa hengattiin keskustassa muutaman -ai-niin-on-vielä-se-lahja-ostamatta- ostosten merkeissä. Kaikki tarvittavat saatiin pakettiin ajoissa. Oli kivaa. Kotona koristeltiin kuusi ja nyt alkaa olla koti joulukunnossa. Kyllä nyt kelpaa joulun tulla.

Maailman tylsin... Farkut / Vila, Paita / Veromoda

Tässä muutamia aikaisia joululahjoja, joita olen availlut ihan luvan kanssa! :

Tämä on äitipuoleltani. Huvitti hiukan, kun tuossa marraskuun puolella sanoin, että hajuvesi on niin typerä lahja, koska se, mistä toinen tykkää ei välttämättä natsaa minun mieltymyksiini. Äitipuoli oli ostanut tämän jo ennen sitä. Mutta tästä tykkään! Tuoksu on siis Lanvinin Èclat d´arpége. Ja aivan pirun vaikea saada tuolta boxista pois...

Tämän oikeastaan itse valitisin tänään. Käytiin isin kanssa Gigantissa ja olin jo päättänyt haluavani tämän. Maksoi noin 90 euroa, mutta koska tämä oli mallikappale ja ainoa mitä enää oli, tingin sen 85 euroon. ;) Ja tämä on siis Sony Ericsson T303. Takakansi on kivan "hiotun" näköinen. Aika rouhee. (Honey Junkien tartuttama sana.;) )

Ikuinen elämän opiskelija

Vaikka peruskoulun päätötodistus ensivuonna olisikin keskiarvoltaan pilviä hipova, tai ylppärikirjoitukseni menisikin kadehdittavan hyvin, eivät ne numerot papereilla kerro elämästäni mitään. Vaikka todistuksessa komeilisi hieno rivi kymppejä ne johtavat minua vain paremmille vesille kouluelämässä. Joka tietysti johtaa parempiin töihin. Olisi tietysti -ihan jees- olla vaikka lääkäri, lakimies tai tuomari, eli yhteiskuntamme hyvätuloinen, mutta vielä hienompaa olisi, jos valmistuisi kuudella ällällä elämään.
Itse koen olevani vielä opiskelija. Valmistumaton sellainen. Opin jokapäivä jotain, enemmän tai vähemmän tärkeää. Opiskelen elämää tällä planeetalla 24/7. Ja se on hienoa. Kävelen kadulla tiedostaen mahdollisimman paljon kaikkea mitä ympärillä tapahtuu.
Näin pieni ihminen ei pysty haukkaamaan kakusta kovin suurta palaa, mutta on kiva saada edes pieni maistiainen ison kakun reunasta. Kuka edes haluaisi valmistua tähän elämään?
Diggaan siitä, että voin tutkia, huomata, todeta ja harrastaa elämää. Se on minusta elämäntarkoitus. Elämäntarkoituksesta vois vääntää vaikka kymmenen sivun esseen, mutta miksi, jos sen saa tiivistettyä yhteen lauseeseen? Turhaa ajanhukkaa, sanon minä.
Aikaisemmin minulla oli paljon tulevaisuuden suunnitelmia: matkustelen, opiskelen Helsingissä, valmistun opettajaksi, teen töitä, töitä ja töitä. Ja aion toteuttaakin noita (älä säikähdä mami!), mutta ennen sitä, että vannoudun kangistumaan (työ)kaavoihin aion kyllä ihan vain olla... Opiskella ja hengata, olla ottamatta stressiä. Se on mun -biggest dream- .

maanantaina, joulukuuta 22, 2008

Tykkään valoista






Tykkään leikkiä jouluvalojen kanssa. Välillä ne poltaa ja häikäsee, mutta kuvat on kivojakivoja. :)
Ps. Suunnitteilla pari isompaa ja kantaaotavampaakin postausta juhlapyhinä. ;) Pysykööt ne kuulolla, joita kiinnostaa.
PPS. Pidän blogeja mahtavina välineinä tuoda mielipiteitä julki, harmi vain, että blogit jää kakkoseksi -elämän- rinnalla. Rakastan kirjoittamista ja tuntuu typerältä olla kirjoittamatta, kun se on yksi intohimo jai nspiraatiotakin löytyy... Isot mielipiteet on vain niin vaikeita kirjoittaa ylös.
Miksi edes selittelen? -Olen kiireinen.

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Kuka sanoi joulukuu?

Jokaikinen vuosi on sama juttu. Kun joulukuu alkaa kolkutella ovella ihmiset alkavat panikoida, heilua, stressata ja rupeavat laatimaan suuria joulusuunnitelmia siivoamisesta ruokein laiton kautta aina joululahja hankintoihin. "Joulu on vaan kerran vuodessa!" on minusta hääpöinen peruste, koska tuo peruste sopii jokaiseen päivään. Miksei kaikki vuoden päivä suunnitella ja stressata kuukautta ennen, kuin h-hetki on?


Aina joulun tullessa ajankohtaisemmaksi kaupat alkavat mainostamaan suuremmin, alkaa soida joululauluja ja ihmiset alkava hiljalleen jopa hymyilemään.

Olen huomannut, että joulusta on nykypäivänä tullut lähinnä materiajuhla. Ostetaan paljon lahjoja ja paljon ruokaa. Ostetaan kuusi, jonka alle kaikki lahjat laitetaan, ostetaan paperit, naurt, teipit ja tarrat, joihin lahjat paketoidaan. Aaton jälkeen paperit, naurut, teipit ja tarrat ovat roskissa... Ostetaan sitä ja tätä, jotta joulusta saadaan mieluinen perhejuhla. Lapset laativa jo pienestä pitäen pitkät listat, joihin kuuluu musiikkia, pelejä, nukkeja, leikkiautoja sun muuta. Lapset oppivat jo ihan pieninä siihen, että joulu on materiaa. -huokaus- Olen itsekkin kasvanut tälläisessä ympäristössä. Aina on ollut rahaa ostaa ruokaa ja lahjoja, aina olen väsännyt ne listat paria viime vuotta huomioimatta.

Tänä vuonna olen päättänyt, etten itse stressaa mistään jouluun liittyvästä. En halii itselleni materiaa, enkä halua, että minulle ostetaankaan lahjoja. Kolme Ramonesin levyä olen toivonut. That´s it.
Ostan muutamat joululahjat muutamille läheisille ihmisille panikoimatta niistä. Unelmani olisi paketoida ne sanomalehtipaperiin, mutta lähes jokaiset lehdet ovat täynnä vain mainoksia... Ja äidin mielestä ne olisivat vain rumia ja epäesteettisiä. Leivon ehkä torttuja tai pipareita, mutta en sen takia, että niin on pakko, vaan sen takia, että ne on hyviä. En vain ymmärrä, miksi niitä "saa" leipoa vain joulun alla... Kesällä söin kerran pipareita rannalla ja sain osakseni erikoisia katseita... Vihaan joulua!

Kirjoittamaton sääntö kuuluu, että joulusta täytyy stressata. Niin vain on.

lauantaina, marraskuuta 15, 2008

AM I NORMAL?

"Oonks mä normaali? Mitä noi ajattelee? Miltä mä näytän? Onks mun tukka hyvin? Onks mun paidassa likaa?"

Ylläolevat kysymykset ovat varmasti tullut jokaisen nais-ihmisen mieleen joskus. (ja miksei myös miespuolisten) On kyseessä sitten ollut kynttiläillalinen tai sukujuhlat ei yksikään nainen voi olla ajattelematta muiden mielipiteitä ja ajatuksia. "Täytyy onnistua. Täytyy näyttää hyvältä, ettei kukaan pitäisi outona." On surullisen kuuluisa mantra ennen bileiden alkua.
Tänä päivänä pidetään ihan normaalina ajatella ulkonäköään "todisteena" luonteesta ja normaaliudesta.
Mutta miksi?

-Ihminen hakee tunnetusti hyväksyntää muilta. Hyväksyntää hyvältä- ja normaalilta olemiseen, näyttämiseen ja elämiseen. Toki jotkut hakevat hyväksyntää "oudolta" ja "friikiltä" näyttämiseen, mutta harvemmin olen kuullut kenenkään kysyvän, että "Näytänkö mä tarpeeks friikiltä" tai "Ajatteleekohan mua kukaan tarpeeks oudoks?". Toisaalta, nuo kysymykset ovat ehkä vapaamuotoisempia, eikä niin paineita luovia.

Pukeutuminen viestittää usein ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia.
Printtipaidat ovat oiva keksintö tälle pukeutumismuodolle. Itse mm. harrastan printtipaitoja ja kangaskasseja, joissa on sanomaa. Yhdessä kangaskassisani lukeekin : "Ajattele väärin, jos haluat, mutta ajattele joka tilanteessa itse" Ja olen kyllä saanut kuulla kuittailua siitä(kin).

On taito osata olla pelkästään sitä, mitä on. Harvat osaavat tämän taidon. Jos oikeasti olet "friikki" tai "outo", mikset hyväksyisi sitäja käyttäisi sitä apukeinona pukeutumiseen ja muuhunkin itsesi ulostuomiseen? Miksi edes yrittäisit olla normaali?
Minä EN ole normaali. Enkä näytä siltä. Myönnän ja hyväksyn sen.


Tunnen "normaaleja" ihmisiä ja tunnen "friikkejä" ihmisiä. Olen "friikkien" seurassa paljon vapautuneempi ja enemmän oma itseni. (tälle varmasti löytyy allekirjoittajia esim. teatterista!)

Ihmiset, jotka eivät yritä mitään, (eli eivät halua näyttää muille, että elämä on tasapainoista ja normaalia, jos se ei ole) ovat aidosti outoja ja omia itsiään. Omana itsenään oleminen vaatii riippumattomuutta muista ihmisistä. Ihmisen täytyy osata olla omien mielipiteidensä takana ja osata kantaa vastuu siitä mitä tekee tai/ja sanoo. Minä puhun suoraan ja tunteettomasti kaikesta, mutta hienovaraisesti ja tiedän rajani. Seison sanojeni takana ja osaan perustella mieliteeni faktoilla. Sanon itseäni friikiksi.

Myönnän, itsekin joskus "sorrun" tähän normaalilta näyttämis- ajatteluun. Edessä voi olla ihan mikä tahansa tapaaminen ja saatan peilin edessä sanoa, että "mitäköhän se ja se ajattelee tästä..." Yleensä, kun tajuan kysymykseni, lyön itseäni poskelle ja karjaisen. Katson uudestaan peiliin ja sanon "MÄ EN OLE NORMAALI JA SE ON +%$¤&!*} HYVÄ ASIA!"

Sama vanha pää, eri väri vaan







t-paita - kaverilta / Carlings
neule - Lindex

Tiistaina kävin kampaajalla (vai parturissa vai mikä lie ikinä onkaan) värjäyttämässä tän pään.
Vanhemmat lukijat varmaan muistaakin, että sama operaatio tehtiin joskus syyskuun alkupuolella. Silloin kokeilin huvikseni otsista ja punasta päätä vanhan perus-maantien sijaan ja olen ollut väriin ja malliin todella tyytyväinen. Otsis on nyt aika pitkässä kunnossa, mutta toisaalta tykkään, että se tulee just silmille. Ehkä mä fiskarsoin sitä piakkoin.
Monilta olen myös kuullut, että väri sopii mulle hyvin, vaikka ihoni onkin todella vaalea. Musta punanen pää tuo kivaa kontrastia vaaleaan ihoon. Tiedä sitten.
What do you like?

lauantaina, marraskuuta 08, 2008

LF uudistui (jälleen...)

Sain aikaiseksi vaihtaa vähän ulkoasua, kun joku sanoi sen olevan tarpeen. Do you like?

Vähän on jäänyt hunnigolle koko blogi, mutta niinkuin sanottu, kirjoitan kun siltä tuntuu. Mulla ei tällähetkellä ole tarjota yhtään uusia kuvia, koska kamerasta on (jälleen..) paristot loppu ja en koskaan muista ostaa niitä. Blääh, oon tylsä. Eli, kuvaton postaus.

----------
Huomasin tuossa yksi päivä, että olen muuttunut. Ja tämä muutos on iso muutos. Ainakin minulle.
Huomasin, että en enää haali materiaa (eli vaatteita, kenkiä, laukkuja tms.) enää niin paljon, kuin ennen. Tykkään toki vieläkin shoppailla ja käydä kaupoilla, mutta enää en tee kaupoista niin suuria löytöjä, että ostaisin ne. Johtuuko osaksi siitä, että olen aina PA vai siitä, että en enää ole materialisti. On todistettu, että ihminen pystyy luopumaan jostain, joka on joskus ollut tärkeä osa elämää. Tänäänkin kiersin Lindexin, Seppälän ja Jim&Jillin enkä löytänyt mitään maailmaa mullistavaa. Toki hipelöin ihania paitoja ja jopa haaremihousuja, mutta mikään ei tuntunu vievän sydäntäni niin, että se olisi pakko saada. Tuntuu, että olen nyt ihan normaali kaupoissa kiertäjä...
Olen huomannut esim. teatterin ensi-ilta viikolla, että ensinnäkään mulla ei ole enää samalla tavalla aikaa kierrellä kauppoja enkä mä tarvitse oikeasti enää yhtään mitään. Perus vaatteita toki aina; niitä nyt ei koskaan ole liikaa. Listalta löytyykin perus neuleita ja pitkähihaisia, mutta niithän ei lasketa? ;)
Mun vaate tillanne on ytkin sellainen, että tuo vaatehuone on melkein täynnä. Pärjään noilla vallan mainiosti. Toki, jos joskus kaupasta oikeasti löydän jonkun vaatteen, jonka haluan, mutten tarvitse sitä niin ostan sen. Mutta silmäni on harjaantunut siinä, mitä ostan. Olkoon vaate kuinka ihana tahansa, sen hinta on ehkä hiukan korkea tai siinä on jotain muuta "vikaa", en osta sitä, ellei se vie täysin sydäntäni.
Tänään K-Kengässä käydessäni blongasin aivan täydelliset kengät ja olisin ostanutkin ne, jos hintalapun hinta olisi ollut vaikka edes kympin pienempi. Aion palata K-Kenkään vielä joku päivä tarkistamaan, olisiko jo alennettu tuote vieläkin halvempana, koska ne kegät hipoivat täydellisyyttä. Pitkävartiset, mustat, kiilakorkoiset ja nahkaiset (ehkä aitoa nahkaa, i´m not sure) kengät saivat mieleni sekaisin. Korkoa oli suht paljon, mutta niillä oli ihana kävellä. Kuitenkin 50 euron hinta puistatti koululaisen lompakkoa ja jätin kengät hautumaan mieleeni. Palaan asiaan kuitenkin!
Oletteko te koskaan huomanneet, ettei materia olekaan enää niin ihanaa ja (elin)tärkeää?
----------
pst. maaria, paketti lähtee maanantaina! ;)

tiistaina, marraskuuta 04, 2008

Se on sitten marraskuu...

En voi tajuta tätä. Äsken oli vasta kesä ja kärpäset, nyt on ollut jo parin päivän ajan kylmä marraskuu. Lunta on jo kerran satanut, mutta maa ei onneksi vielä ole valkoinen. Mulla oli maanantaina matikan koe ja vähän epäilyttää miten se oikein meni.. Toisaalta, yritän vain ajatella, että se on vaan yksi koe, joka ei mun maailmaa kaada. Ylihuomenna on ranskan koe ja samalla asenteella mennään, vaikka ehkä mun pitäis vähän stressata, ei vaa huvita. En oo oikein jaksanut panostaa pukeutumiseenkaan, ihan perusta. ELi mulle ei kuulu mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Niinkuin ei aina ennenkään.

Tällä postauksella ei oikeastaan ole mitään tarkoitusta, tulin vain kertomaan hiukan kuulumisiani ja kynsilakan voittajan. Tittitidiidiiitii : mariaa! Meilaatko mulle yhteytietosi niin lakka pääse lähtemään (rosansahkoposti@hotmail.com)

Yritän ottaa neuvoistanne vaaria ja mummoa ja parannella vähän ulkoasua, sekä toteuttaa lähi aikoina toiveitanne. Niitä tulikin muutama. Kiitos kaunis kaikille! :)

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Nyt ryhdistäydyn

Ensi-ilta takana, samoin enskaribileet. Hauskaa oli, kiitos niistä (jos joku teistä sattuu lukemaan. :D)

Nyt aion ryhdistäytyä jollakin tasolla tämän blogin kanssa. Se ei tarkoita jokapäiväistä kirjoittelua kymmeneen kertaan. Ehkä kerran viikossa, tai kuukaudessa. Silloin kuin siltä tuntuu. Ei stressiä. Ryhdistäydyn siis sen verran, kun siltä tuntuu. Kirjoitan silloin, kun siltä tuntuu ja kun tekstiä pukkaa. Aion yrittää panostaa tekstien laatuun, en silti takaa täydellisyyttä. Olenhan vain 14. Yleinen vitsi, hah. Olenhan vain 14.

Saa heittää mulle kysymyksiä, postausehdotuksia tai ihan mitä vain parannusehdotuksia, risuja ja ruusuja, orvokkeja tai pajunkissoja. Arvon jotain pientä vastanneiden kesken. Ehkä kynsilakan tms. ;)
-Anot muitakaa nimimerkki!
-Aikaa 2.11 asti!

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

olen vain nuori ja idiootti, jota ei tarvitse ottaa tosissaan

VAROITUS : NYT TULOSSA KUVATON POSTAUS, JOKA ON LÄHINNÄ PURKAUTUMISTANI!

Olen paljon tekevä, energinen ja sanavalmis teatteridiiva, mutta. Jokaisella asialla on myös varjopuolensa. Vaikka olenkin turhia miettimätön oudosti pukeutuva tyttö, joka kerää puoleensa vieroksuvia katseita, en ensinnäkään osaa a) kokata, b) leipoa tai edes c) keittää riisiä. Mietin hellän ääressä, voiko riisi palaa pohjaan. Saan ivallista naurua, että ei todellakaan voi. Lohduttaudun ja istuudun juuri postilaatikosta kolahtaneen uunituoreen Trendin ääreen. Yllätys yllätys, riisi ON palanut tuona aikana pohjaan. Menen yllätyksestä soikeana hellän ääreen ja raivoan, että ei tän pitänyt pohjaan palaan! Sekoitan ja sekoitan, mutta se ei enää tepsi.

Olen hätäinen luonne, jonka on saatava kaikki valmiiksi silloin, kuin asiat aloittaa ja kaikki on oltava helposti käden ulottuvilla tai mistään ei tule mitään. Jos asiat eivät ole näin, juttua ei toteuteta, vaikka se olisi kuinka tärkeä tai kiinnostava asia. Minulla ei ole aikaa lähteä juoksemaan asioita valmiiksi, jos ne eivät ole paikoillaan kun niitä tarvitaan niin unohdetaan sitten koko juttu.
Täts it.

Eilen teatterilla uhosin, että minä ostan tuohon kaappiin munalukon ja hienon kahvan. Älkää kysykö mihin kaappiin tai minkä munolukon tai minkä kahvan. Ne eivät ole oleellisia nyt. Tänään olen menossa teatterille ison munalukon kanssa ja vielä isomman kahvan kanssa, vaikka minulla ei ole porakonetta, jolla ne laittaa paikoilleen. Minähän järjestän porakoneen vaikka kiven alta, koska jos kerran olen sanonut, että munalukko tulee tänään siinä kaapissa olemaan niin sehän siinä sitten on vaikka puikkoliimalla tai kaksipuoleisella teipillä, jos porakonetta ei löydy.

Minut otetaan aina vitsinä. Olenhan vain "nuori ja idiootti, ei tällästä tarvii tosissaan ottaa" Olen räväkkä ja uhoan pikkuasioista. Jos en saa tahtoani läpi niin sitten huudan, potkin, itken, raivoan, karju tai teen ihan mitä vain, että asia menee läpi. Tämä pätee niin teatterissa, kuin kotonakin.

Mur.

Onko muita räväkkiä ihmisluonteita?

tiistaina, lokakuuta 21, 2008

Heimoi

Pitkästä aikaa! Eilen alkoi mulla enskariviikko teatterissa, eli ensi-ilta häämöttää jo oven takana! Paineita ja jännitystä ei vielä ole, mutta tiedän sen, että torstaina (ensi-ilta on perjantaina) jännitys iskee ja olen ihan paniikissa, mutta perjantaina lavalle päästyäni jännitys häviää kuin tuhka tuuleen.
Eilen mulla alkoi myös kauan odotettu syysloma! Heti aamutuimaan (eli kahdentoista kieppeillä) pyörähdin kaupungilla perus visiitillä. Mukaan tarttui kolme paitaa yksi kynsilakka. Niistä laitan kuvia myöhemmin.

Olen yrittänyt seurata niitä lemppariblogejani niin usein, kun vain oeln pystynyt, mutta olen auttamattoman jäljessä jokaisessa blogissa. Yritän parantaa tapani ja lueskella blogit läpi ja jättää kommenttejakin. Ihmettelen suuresti, että miten mulle ei ole tullut mitään suuria vierotusoireita blogeista... "Ei mulla ole aikaa..."- on ollut vastaus ja puolustus kaikkeen lähi aikoina

Kertokaas nyt pitkästä aikaa, mitä teille oikein kuuluu?

torstaina, lokakuuta 09, 2008

...

Täten nyt ilmoitan , että nyt astuu voimaan sellainen jokaista lukijaa kiusaava sana; blogin hiljaiselo. Nyt nimittäin koneeni virustorjunta alkaa vetää viimeisiään, enkä aio riskeerata sen kanssa. Ja teatterin ensi-iltaankaan ei ole enää, kuin pari viikkoa ja yöunet ovat nyt jo aika kiven alla. Nytkin postaan koulunkoneelta, joten ehkä sekin kertoo jo jotakin tämän hetken tilanteesta.
Joitakin pikapikapostauksia pystyn tekemään vanhempieni koneelta. Sekään kone ei ole käytössäni niin paljon, kun ehkä haluaisin, mutta ehkä tämän stressaavan harrastuksen pidempikin tauko tekee ihan hyvää.

Palaillaan joskus kolmen viikon jälkeen!

maanantaina, lokakuuta 06, 2008

Totta se on!

Kyllä, tulit ihan siihen samaan blogiin, jonne halusitkin. Omaa sukuaan Little-Fashion, entinen Suuri Illusionini on jälleen LittleFashion! Vaihdoin nimen, koska muutamat jo huomauttelivat kieliopillisesti virheestä, joten selvyyden vuoksi sitten korjasin asian. Ja aivan, tiesin ja aivan tietoisesti entinen nimi oli kahdella ni- tavulla yhden sijasta.
Samalla sitten oli aika uudistaa ulkoasu. Kengät vilisi jo unissakin, joten nyt vähän selvempi ulkoasu. Kaikki sivupalkit ja muutamia muitakin muutoksia on tulossa luultavasti ylihuomenna, koska nyt läksyt ja nukkumaa!

What do you like?

Minä olen Minä ja Sinä et Minua muuta

Ajattelin kirjoittaa postauksen pitkästä aikaa minusta. Yksi syy tähän on se, että blogiin tulee varmasti uusia ihmisiä päivittäin, jotka eivät tiedä miksi kirjoitan tai millainen ihminen olen.

Aloitetaan vuodesta -94. Silloin syntyi semmoinen pieni ja pullea pikku tyttö, joka ristittiin kauniilla tytön nimellä. Teille hän aina Rosa, mutta blogin ulkopuolella hän tottelee aivan muuta nimeä.

Tämä pikkutyttö varttui lapsuutensa Hyvinkäällä ja nauttii siellä asumisestaan edelleenkin, vain kilometrin päässä kaupungin parhaista shoppailupaikoista, joihin kuuluu mm. tytölle rakas jokaviikkoinen vierailunkohde, Lindex. Hyvinkää, tuo pieni kaupunki Helsingin ja Hämeenlinnan puolessa välissä on pienisuuri kaupunki, joka tunnetaan mm. pesisjoukkueestamme.
Tämä pienityttönen käy peruskoulun kahdeksatta luokkaa ja stressaa aivan kaikesta. Milloin blogin pitämisestä, milloin koulusta tai milloin harrastuksistaan.
Harrastuksista puheen ollen, tytöllä on monta rautaa tulessa. Jotkut sanovat häntä hulluksi, koska lähtee moneen mukaan, itse hän kutsuu itseään vain hiukan aktiiviseksi.
Hän harrastaa näyttelemistä HyNässä (Hyvinkään Näyttelijät) ja omaa roolin Robin Hood näytelmässä Pikku-Jussina. Hän laulaa myös kuorossa, milloin näytelmäharkoistaan pääsee ja kuvaa tekotaidetta aina, kun sää, paristoiden hinnat ja kalenteri antaa myöden.
Hän on itserakas ja pitää sitä positiivisena piirteenään. Itserakkaita on nimittäin kahdenlaisia. Sellaisia, kuin hän, jotka rakastavat itseään, mutta eivät pidä itseään toisia parempina ja sellaisia, jotka ovat maailmannapa ja muut ovat pskoja. Itserakkaus ja -varmuus johtuu suureksi osaksi ehä hänen uskostaan Jumalaan.
Koulunkäynnistä ehdittiinki jo puhua lauseen verran. Tyttö kokee etuoikeutenaan hienon ja ilmaisen peruskoulu mahdollisuuden. Hän ei valita kouluruoasta, eikä kamalista matikan tunneista, koska tietää, että tarvitsee niitä elämässään ja yrittää parhaansa. Lempiaineita hänelle on mm. historia, kotitalous, ranska ja matikka. Vaikka monessa hän ei olekaan hyvä, mutta yritys on oikeasti kova! Hän on kärkäs mielipiteissään ja on monessa mukana myös koulussa. Hän kuuluu oppilaskuntaan ja on siellä tiedoittajana, on myös tukioppilas ja omaa oman kummiluokan. Joskus hän pitää myös aamunavauksiaan, joista kaikki eivät välttämättä pidä.
Mielipiteistään hän ei tingi. Jos hän ajattelee jostakin asiasta jotain, hän sen myös sanoo, eikä suostu muuttamaan sanomisiaan tai mielipiteitään sitten tipan vertaa. Hänen mielipiteensä ovat oikeat hänelle. Jos ne ovat muiden mielestä väärät, painukoot he muualle.
Hänestä on hienoa, että hän on löytänyt jotain niin mahtavaa, kuin blogit. Tarkemmin sanottuna muoti- ja tyyliblogit. Hän ei vain voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun on löytänyt uuden blogin, jonka pitäjä kirjoittaa upeasti ja pukeutuu inspiroivasti. Ennen hän piti bloginpitoa välttämättömänä, jota piti tehdä jokapäivä, vaikka väkisin ja monta kertaa. Nykyään hän antaa jo vähän myöden, koska tietää, ettei taivu kaikkeen ja jostain on karsittava. Sksi hän nykyään postaa noin parin päivän välein, koska hän kuitenkin rakastaa bloggailua aina, kun se vain on mahdollista.
Hän kirjoittaa blogiaan lähinnä itselleen, mutta pitää siitä, jos muitakin ihmisiä kiinnostaa. Varsinkin, jos he muut kertovat siitä kommentilla. *WinkWink*
Tästä asiasta hän voisi kertoilla vaikka kuinka paljon ja lupaakin, että jatkoa tulee jossain vaiheessa!
Haluatko vielä kysyä jotain häneltä? Hän vastaa mielellään! ;)

Hoi hoi, kaikki tänne mars! :)

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

haluanhaluanhaluan


Jos oikein tarkoiksi ruvetaan, niin listaahan voisi jatkaa vaikka romaanin mittaiseksi, mutta tässä ne tämän hetken halutuimmat.
Mitä kuuluu omalle want- listallesi?

lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Kauneus Kikkoja

Tämä postaus, jonka tarkoitus oli julkaistua jo eilen, käsittelee vinkkejäni pukeutumiseen ja "hyvältä näyttämiseen".

1. Patella vyö ison paidan kanssa.
-Olen kokenut tämän kikan loistavaksi. Käytän itse isäpuoleni harmaata kauluspaitaa mustan patellavyön kanssa. Tykkään siitä vaikutelmasta, kun ison paidan "katkaisee" näkyvä vyö.


2. Iso paita solmittuna "talonpoikais tyyliin"
-Käytän usein puna-valkoista napitettavaa ruutu t-paitaani solmien sen tissien alle ja tykkään lopputuloksesta kauheesti!

3. Yksivärinen asu + samanväriset asusteet.
-Tämä antaa asulle "kerroksiseisuutta ja sitä jotain. Esim. koko musta asu + punaiset kengät ja koru. Toimii!

4. Kävele aina selkä suorassa
-Vaikka asu tuntuisi päivänmittaan aivan järkyltä selkä suorana käveleminen antaa toisille kuvan, että viihdyt asussa ja samalla näytät hyvältä!

5. Pukeutuminen ei tarvitse kaavoja täi sääntöjä.
-He, jotkä väittävät, että esim. lyhyt helma ja korkea korko eivät missään nimessä sovi yhteen voidaan valaista, että jokainen ihminen on oma persoona ja jokainen osaa yhdistellä vaatteita omalla tavallaan.

6.Pidä huoli ihostasi.
-Vaikka meikkaisit itsesi hyvin, muttet pitäisi ihostasi huolta ei hyvä meikkaus saisi sinua näyttämään kauniilta. Mutta, jos pidät ihostasi huolta, eli pesisit sitä aamuin-illoin, käyttäisit päivävoiteita ja kuorisit sen kerran viikossa saisit paljon pienemmällä meikki määrällä itsei kauniimmaksi, kuin ilman ihonhoitoa.

Mitkä ovat omia hyväksi havaittuja kauneuskikkoja?

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

Nice blog!

Ihana Idhren antoi mulle söpön peukkua näyttävän Karvisen, joka kieltämättä vähän piristi päivää. :) Kiitos ja kumarrus sille puolen ruutua Idu!
Olen tylsä ja sääntöjä rikkova persoona, joten en laita tunnusta eteenpäin, koska lähes joka blogista tämän jo voi bongata. Nämä kierto jutut kun sattuu leviämään näissä sfääreissä, kuin rutto. Kiitos siis kuitenkin tästä hienosta tunnustuksesta. Mulla on Nice Blog! :D
Tänään vielä tulossa yks isompi juttu! Stay tuned! :D

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

I´m weird and I konw that!

MouMou heitti minulle hyvin mielenkiintoisen haasteen.

Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

Voi rakas MouMou, et tiedäkkään mitä minulta pyydät... :D

1. Laulan suihkussa.
-Niin typerältä, kun se kuulostaakin, mutta suihkussa on vaan niin kiva laulaa, koska siellä on kiva akustiikka johtuen laatoista. Heh, laulan ihan kaikkea! Jos joku tuntematon kuulisi niin lähettäisi mut varmaan jonnekkin mielisairaalaan. :D

2. Tuuletan huonettani mahdollisimman paljon, koska tykkään mennä nukkumaan viileisiin lakanoihin.
-Harmi vain, meidän perheen vilukissa alias äiti vaan sattuu aika usein ikkunan sulkemaan. On vain niin ihana pujahtaa viileisiin (kylmiin!) lakanoihin nukkumaan.

3.Teen läksyni tietokone vieressä ja telkkari päällä.
-Kuka oikeasti voi keskittyä johonkin matikkaan täydessä hiljaisuudessa? Mahdotonta, sanon minä! Tälläinen saasteiden keskellä elänyt ja kova äänisiä ohikulkijoita kestänyt kaupunkilaistyttö ei vain voi olla täydessä hilajisuudessa, jos pitäisi jotakin tärkeää ja keskittymistä vaativaa tehdä!

4. Shoppailen mieluiten yksin.
-Monet kaverit eivät tätä ymmärrä. "Eks kavereiden kans oo muka kiva shoppailla?" multa kysytään välillä. "NO EI!" sanon minä. En loukatakseni kavereita, joiden kanssa on joskus kiva shoppailla, mutta yksin olo on vaan niin ihanaa. Shopatessa yksin ei tarvitse odottaa kaveria tai ei tarvitse kulkea kaverin aikataulun mukaan. Saa kulkea aivan yksin, omassa rauhassa, omaan tahtiin ja miettiä vaikka maailman ääriin jonkun vaatteen ostoa. Kavereilta tulisi heti kommentti " Joo, ota vaan toi nii päästään lähtemään." vaikka vaate oikeasti näyttäisi järkyltä päälläni.

5.Tykkään olla yksin.
-Tämä on kanssa seikka, jota kaverit eivät ymmärrä. "Miten joku voi tykätä olla yksin!" -jaa-a, mutta nautin siitä. Kun takana on raskas koulupäivä/-viikko on ihana istua sohvalle, sulkea telkkari ja kaikki muu, mistä vähänkin ääntä lähtee ja istua siinä paikallaan silmät kiinni vaikka edes 10min. Kumman rentoutunut olo on sen jälkeen!

Tässä oli nyt joitakin. Onhan niitä varmasti vielä kasoittain, mutta näin äkkiseltään tulee nämä mieleen.

Haastan Iinan, Area 21- tytöt, Modegrechtin, Hipun ja Puukkohupparityöt
-En ole varma, onko neidot jo saaneet haasteen, toivotaan ettei ole! :)

maanantaina, syyskuuta 29, 2008

älkää osallistuko tähän kilpailuun, koska haluan voittaa tuon huivin! Kiitos! ;D

sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008

Ole ihana ja kerro mielipiteesi!

Menkää tänne ja kertokaa oma mielipiteenne tuon blogin ulkoasusta.
Kyseinen blogi on siis se minun Tilaa Unelmoida-terapia blogi ja kokosin sinne ulkoasun, jota kaavailin tähän blogiin.

Eli kertokaa mielipiteenne tuon blogin ulkoasusta, kritiikit ja parannusehdotukset saa tykittää täysillä, mutta muistakaa, että en pysty ihmeisiin näillä taidoilla! Ehdotelkaa esim. värejä, bannerimuutoksia tms!

Kiitti kaikille, jotka vaivautuu! :)

UGGS SGGU


Niin paljon puhutut kengät.
Jokunen vuosi sitten näitä oli katukuvassa niin paljon, että näitä tuli korvista ulos. Lähes jokaisella vastaan tulevalla oli nämä, tai sitten feikit.
Sen jälkeen jokainen haukkui (minä mukaan lukien) kenkien ulkonäköä, eli rumuutta ja nämä oli julistettu pannaan. Jos kävelit nämä jalassa leimattiin sinut oudoksi.
Nyt näitä taas näkee.
Muutamat bloginpitäjät ovatkin ostaneet jo omansa ja kenkien suosi leviää taas, kuin rutto.
Vähän alle vuosi sitten kirjoitin tämän pikkupostauksen juuri siihen aikaan, kun näiden käyttäminen oli melkein lailla kiellettyä. Itse en ole koskaan edes kokeillut näitä, enkä kyllä varmaan aiokkaan. Koska kengät pitää olla minusta esteettiset, sekä käytännölliset. Okei, käytännöllisyys toimi, lämmin vuori lämmittää varmasti pakkasella, jos Suomeen enää kovin kovia pakkasia edes tulee.
Esteettisyys on taas jokaisen oma asia. Itse en näe noita kovin kauneina kenkuloina, mutta ei ne nyt kovin kamalatkaan ole. Nuo toisi asuihin vähän "muhkeutta" ja kontrastia mekkojen kanssa. Pointseja niille, jotka noita osaa yhdistää.
Tässä on yksi muoti-ilmiö, joka kiertää. Odottakaas tytsyt vaan, viimestään kymmen vuoden päästä nää on taas in! Ellei jo aiemminkin...

lauantaina, syyskuuta 27, 2008

salainen pahe: vitoset

Tänään käydessämme Euromarketissa bongasin sieltä jotain aivan mahtavaa. Nimittäin paidan. Paidan, jota olen katsellut siellä muutaman kerran ennenkin. Paidan, jonka hinta on aina pyörinyt sillä rajalla. Moni varmasti tietää, mitä rajaa tarkoitan. Juuri sitä, että ei tiedä viittiikö ostaa paitaa. No, nyt sillä oli HUIMA alennus. Paita, josta puhun on Nanson kukkapaita, jonka normaalihinta on noin kylmenkympin hintaa ja arvatkaa millä rahalla minä sen otin omakseni?
-VIIDELLÄ EUROLLA.
En voinut uskoa silmiäni, kun näin, että paidan M koko oli femman hintaan ja rekissä roikkui kaksi muutakin paitaa. Katsoin ensin toisen, koko L. Vedin syvään henkeä ja katsoin toisen paidan, koko XS! Jihuuu! Nyt niitä kuvia:
Ja kun mulla tuli tysää...:


...Aloin monsteriksi ja rohmusin itseni täyteen vitosia.

Lisäksi Eurosta tarttui mukaan yksi pipo. Mulla on rästissä noita ostosten esittelyjä ja lupaan ne kyllä esitellä, mutta nyt taidan mennä suihkun kautta lukemaan bilsaa! Joten, viettäkääs tytöt kivaa lauantai-iltaa, omani kuluu peiton alla lukien yhteyttämiskaavoja ja solurakenteita. Palaillaan taas!

perjantaina, syyskuuta 26, 2008

Diggaan!

Tässä kaksi kuvaa StockholmStreetStyle- sivuilta. Ihan mahtavia tyylejä!
Molemmissa kokonaisuudet toimivat täydellisesti.
Nämä kuvat kyllä talletan inspis-lokeroon. Fääbylys!


Diggaan myös:
* Neuleet
* Ruutupaidat
* Kerrospukeutuminen
* Värikkäät saappaat
* Uusi musta laukku
* Tee
* Kirpeät syys-säät
* Viikonloput
* Nahkatakit
* Paksut huivit
* Pipot

keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Kuviakuviakuvia, ostos ja päivänasu!





Muutamia mun posetuskuvia tältä päivältä. Alempanaa on sitten päivänasukin. Alin kuva tuossa ryppäässä on uusin laukku ostokseni eiliseltä. Joka on muuten mahtava. Se laukku siis.
Se on (yllätysyllätys) Lindexiltä. Alennus tangosta melkein 17 euron hintaan. Hinta kyllä mietitytti muutaman nanosekunin, mutta onneki lähti mukaan kassan kautta. Pinta on pehmeää, mutta kuitenkin vähän karheaa. Sellaista. Sellasita jännää. Kyllä te ehkä tajuutte. :D Siihen saa ton olanyli menevän hihanan tai sitten sitä voi käyttää tollai käsilaukkuna. On tilavin mun laukuista ja kun kamat sulloo sinne niin ei paina melkein mitään. Perustelin sen sillä, että siinä on enemmän tilaa mihin tavarat "levittäytyy". Oikeesti! Ei kyllä enää harmita 17 euron tuhlaus. Maksaa varmasti ittensä takaisin!


Päivänasussa näkyy uusin neuletakkini. Ostin Lindexiltä maanantaina. Ja kukaan ei sano mua käveleväks Lindex mainokseks? Jalassa oli ne H&M:män lemppari farkut ja alla KapphAlin musta teeppari. Ja laukkuna oli -suprise suprise- se uusin. Lasit Gucci.

Kuva kertookin sitten kaiken oleellisen tästä päivästä ja tulevasta illasta.

Otsikoimaton

Tiedätkö, mikä juuri tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa? -Stalin, Hitler, Mussolini ja toisen maailmansodan syyt. Olen niiiin täynnä nyt just historiaa, että voisin repiä vaikka pääni irti.
Tällä hetkellä kiinnostaisi vaikka mikä muu. Blogit, nettikaupat, kuvaaminen tuolla ihanan kirpeässä syys-säässä, kaakao. Äh, miksi oi miksi pitää aina olla kokeita!?

Tällä hetkellä mun koulunkäynti menee huonommin kun pariin vuoteen. Kahdesta kokeesta tullut jo 7+, joka viime vuonna olisi ollut sama asia, kuin kuolema ja huominen hissan koe hieman pelottaa. Paineet jossain määrin kovat, mutta toisaalta syon tämän nyt itselleni näyyttelemisen varjolla.
Alla kolme viime kesän otostani:

Tällä postauksella ei ole varsinaista tarkoitusta, vain saada itseni hetkeksi irti hissan kirjasta.

Kuvitelkaa, tuote, jota voi tilata ihan ilmaiseksi!

Eräs anonyymi lukija kysyi minulta Blogilistan tilaus systeemeistä. Koska en jaksanut nähdä vaivaa ja vastata siihen kommentilla, niin kirjoitan siitä nyt ihan oman entryn. Itse en ainakaan muistanut äkkiseltään ainoatakaan blogia, joka olisi tästä kirjoittanut, niin ei ole sitten linkkejäkään. Tunnustakaa, jos olette jo tästä kirjoittaneet!

Blogilista on paikka, jonne jokainen voi tehdä tunnuksen ja lisätä haluamiaan blogeja suosikeikseen. Suosikiksi lisäämistä kutsutaan tuttavallisemmin tilaamiseksi. Sinä ns. tilaat blogia, josta pidät ja blogilista.fi ilmoittaa, kun blogiin on tullut uusi postaus. Näin vältyt monien blogien selaamiselta uusien päivityksien toivossa.
Anonyymi kysyi myös blogien tilaamisesta. Suurin huolen aihe taisi olla se, että onko tilaaminen ilmaista.

Suomenkielen verbi tilata, tuo varmasti lähes kaikille mieleen jonkun asian tilaamisen tietyllä hinnalla. " tilaan yhden kahvin." Tarkoittaa, että kahvin saatuasi maksat siitä tietyn hinnan. Tässä tapauksessa asia menee kuitenkin ihan päin häränbebaa. Blogien tilaaminen on siis aivan ilmaista. Ja jos sen haluaa eritavalla sanoa, voidaan käyttää sanapartta: lisää suosikiksesi

Blogilista.fi ei kuitenkaan aina pidä ihan paikkansa. Sivustolle on lisätty blogeja tuhansittain ja niiden seuraaminen ihan realiajassa on maalaisjärjelläkin mahdotonta. Jos en nyt ihan valehtele, niin muistaakseni sivusto tarkistaa blogin noin kolmen tunnin välein. Eli muista kuitenkin ne ihan feivöritti blogit tarkistaa itse, blogilista.fi saattaa vähän pissata silmään. Blogilista on kuitenkin oiva väline tarkistaa ne blogit, joita harvemmin muistaa selata. Sivustolta myös näkee hieman suuntaa antavasti, kuinka monta persoonaa täällä viikossa käy. Det är en jättebraa.
Ja minun blogini voit tilata tästä. ihan ilmaiseksi!

tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Elossa ollaan

Huh huh mikä viikonloppu takana. Ehkäpä elämäni rankin, monella tapaa. Mutta siitä en täällä aijo kertoa sen enempää. Eli muihin kuulumisiin. Lopussa on pieni kysymys teille, lukijat!

Tänä aamuna heräsin jo puoli kahdeksalta, vaikka olisi saanut nukkua melkein puoli kymmeneen. Eilen kävi samalla tavalla. Olin laittanu unenpöpperössä herätyksen vahingossa tuntia aiemmin. Nousin pystyyn tavallisesti ja meni semmonen kymmenen minuuttia kun tajusin tilanteen ja eihän enää siinä vaiheessa nukuttanu yhtään! No kahdeksan tunnin yöunet on ihan jettebraa. Tänään on edessä vielä viiden tunnin koulupäivä, köksän pistari, teatteriharkat jajajaja. No ei kai muuta.

Tää viikko kokonaisuudessa on ihan tappokauhea. JOKAPÄIVÄ on jotakin koetta/pistaria.
Ja vielä kahdet teatteriharkat päälle. Mites se Matti Nykäsen elämänviisaus menikään?
-Elämä on... :D

Eilinen meni joitakin kauppoja kierrellessä ja yksi ihana neule ja jännä teeppari rikkaampana lähdin talsimaan kotia kohti. Kotia kohti talsiminen tarkoittaa bussipysäkkiä. :D Niistä juttua keskiviikkona!

Ajattelin, että voisin pistää vaikka kohta sellasen kisan pystyyn, että paras juttuidea mulle kirjoitettavaks voittaa. Oisko palkinto ehdotuksia? Pitäkää kuitenkin mielessä, että budjetti on mahdollisimman pieni. :)

torstaina, syyskuuta 18, 2008

Heimoi

Heipodei "pitkästä" aikaa, nyt tulee tämmönen pikailmoitus, että mulla on aikaa tulla päivittelemään kunnolla vasta ensiviikon alussa! Haluisin niin kovasti ylläpitää "kunnon" blogia, joka päivittyy tasaiseen tahtiin, mutta en vaan voi revetä joka paikkaan, sorry dyyyds. :(


Palaillaan siis asiaan ensiviikolla! :)

Jor darlingi:

maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Linkitys

Menkääs kaikki tänne vastailemaan Mintun maanantai-arvontaan! :)

Ei muuta nyt, pitää jo mennä!

lauantaina, syyskuuta 13, 2008

Uusi banneri

Kyllästyin vanhaan banneriin, (siinä ei ollut mitään vikaa, Nomppa! ;) ) joten päätin sitten väsätä uuden. Aika simppeli, mutta itse tykkään. Kuvat on http://lauralaine.net/ sivuilta. No, mitä tykkäätte? Onko vähän liian musta-valkoinen?


Lauantai ostoksia






Löytöjä löytöjä löytöjä. Ylin paita on Lindexiltä, siinä on puolipitkät hihat ja väri on täydellinen. Niiiiin ihana. Hintaa oli vaivainen kymppi.
Tokan kuvan nahkatakki on keskustan kierrari/kirpparilta /(Kirjokaari) maksoi vain 3 e! Siinä on ihanat lepakkohihat ja vyötäröllä on nepparit. Juuri oikean kokoinen!
Kolmannen kuvan saappat ovat K-Kengästä viidenkympin hintaan. Rakastan näitä, koska nämä ovat pitkät, näissä on ihanat nuo soljet ja lisäksi sopivat "korko", jolla kuitenkin pystyy kopsuttelemaan. <3
Sitten muutama meikkiostos Citymarketista. Dream matte mousse (värisävy 008 Light Beige) oli tarjouksessa 8.90 (normaalisti noin 12e), joten ostin kokeilumielessä. Jotain arvostelua siis luvassa! Ja Lumenen luomiväri duo:t oli myös tarjouksessa 3.15e, normaalisti reilun 6e.
Alimmat kiiltonahkakengät ovat samalta kierrari/kirpparilta, kuin nahkatakkikin. Koko on hieman suuri, mutta satiininauhoja kiristämällä niistä saa sopivat. Näissäkin korkoa on vain kopsuttelun verran. Ja mitä maksoi? 1e!
Kuvaamatta jäi : Yksi ruosteenpunainen kirppari/kierrari laukku ja musta kirppari laukku. Niistä pikxturssit myöhemmin!
Päivänasu oli tylsäntavallinen t-paita-huppari-farkut-nahkatakki linjaa, joten en jaksanut vaivautua kuvaamaan sitä.
ps. VOITTEKO KUVITELLA! ULKONA PAISTAA A-U-R-I-N-K-O!!!

torstaina, syyskuuta 11, 2008

Yksi kuva vielä...

Kokeilin muokata edellisen postauksen toista kuvaa siitä paidasta, jotta saisin edes vähän enemmän totuudenmukaisemman värin annettua teille, joten tässäpä:

En sairasta anemiaa, älkää välittäkö kaulan ja käsien valkoisuudesta, johtuu täysin vain noista muokkauksista ja salamasta.
Päällä siis:
Paita / Gina Tricot
Musta teeppari / Stocker
Housut / KapphAl