torstaina, tammikuuta 31, 2008

Verukkeita

Huomenna on vielä kemian kokeet, jotka ovat onneksi helpot ja osaan nyt jo asian ihan hyvin, mutta kun perfektionisti olen, täytyy minun lukea, vaikka osaisinkin jo kaiken. tekstistä löytyy aina jotain mitä en mukamas osaa ja otan niistä aivan kamalat paineet. Loppujenlopuksi kokeessa ei sitten kuitenkaan kysytä niitä, vaikka edellisenä iltana ja vielä aamullakin olen niitä niska limassa ulkoaopetellut. Älkää kysykö keskiarvoani.

Nyt kuitenkin keksin loistavia verukkeitta, jottei tarvitsisi avata kemian kirjoja. Täytyyhän mun hei pakata viikonlopun matkaa varten ja syödä, selata uusimmat lehdet, kokeilla kaikkia vaatteitta, että tiedän mitä otan mukaan muutaman päivän matkalle... Savoon. (Tässä muuten taas yksi veruke, ettei tarvitse luke, kirjoittaa aivan turhasta asiasta)

Herranjestas kun mulla oikeesti on ihan kamalasti vaatteita. Toisaalta, ne ovat tärkeitä minulle. Pystyn sanomaan tarkalleen mistä mikin vaate on ja paljonko se on maksanut ja suurinpiirtein milloin sen olen ostanut ja onko joku ystäväni ollut mukana. I´m the best, i know!

Mulla on hei oikeesti suunnitteilla kunnon postauksiakin. Uskokaa tai älkää!

Monien muiden blogittajien jalan jäljissä, nyt minultakin saa kysyä mitä ikinä
tahtoo! Tykkään kertoilla itsestäni. (Sen on saattanut kyllä huomata jo
blogistakin...)

keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008

New template.

Nyt juuri kun oikeasti pitäisi tehdä jotain muuta, eli lukea ruotsia iski inspiraatio uuten ulkoasuun. What do you think? Mielipiteitä paljon, kiitos! Bannerissa siis iki-ihana Henry "Remu" Aaltonen vuodelta 2003.

Tämä sama banneri siis toimii tuossa minun toisessakin blogissa (http://www.seoikea.blogspot.com/) Niin kuin bannerissa lukeekin: LittleFashion/Tilaa Unelmoida. Saa käydä kurkkaamassa ;)

perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Shut up and live.

Hei joo sori moi.

Tässä kohtaa tekstiä pitäisi kertoa, minkä takia ei ole tullut kirjoitettua ja vannoa kautta kiven ja kannon, ettei se tule toistumaan ja luvata kirjoittaa vain useammin, vaikka se olisi pois muusta ajasta. Puoli tuntia päivässä voi kuka tahansa tuhlata blogiinsa. Camoon, ihan iisii!

Tässä kohtaa tekstiä taas pitäisi kertoa jotain jymy yllättävää. Jotain uusista trendeistä tai uusista ostoksista, jonkun jymy kauheen uutisen siitä, kuinka Britney taas vilautteli jotain jälleen kännissä taikka Lohanin Lindsay on taas kärähtänyt ratista ja tietysti kokainit penkin alla.

Minäpä en tee mitään yllä mainituista. Ei minun tarvitse selitellä, miksi aikani ei riitä ja miksi minun pitäisi luvata jotain sellaista, mitä en kuitenkaan pysty pitämään?

Se ihan iisi puoli tuntia ei ole aina yhtä helppo sumplia päivään. Päivät toisensa jälkeen menevät samaa rataa: "Hyvä Huomenta Rosa" kuuluttaa herätyskello puoli seitsämän, tunnin päästä löydän itseni bussista ja pian olenkin jo koulussa funtsimassa peilaus juttuja matikan tunnilla. Muutaman hassun tunnin päästä olen jälleen dösässä ja pian kotona koulukirjojen parissa. Kokeita taas ensi viikolle saatu ihanat neljä kappaletta. Kaikista tarvitsen kympin, joten mitään paineita ei ole tai paniikkia tulevista todistuksen numeroista, koe sivut eivät onneksi ole kuin muutama kymmen ja ne yhteen laskettuna noin 100 sivua pitäisi saada päähän alle viikossa sen verran hyvin, että numerot hipovat täydellisyyttä. Kerroinhan jo, että olen perfektionisti?



Minä en seuraa myöskään Britneyn tai Lohanin toilailuja, joten en kerro heidän kuulumisiaankaan. Uusia trendejä olen lukenut jo monista muista blogeista, miksi siis niistäkin pitäisi kertoa? Nyt sanon vain, että sori ihan kauheesti, katotaan taas millon kirjottelen. Ehkäpä sen jälkeen kun olen saanut kaikki kokeet (kunnialla ja kympit kakista haalittuna) läpi ja viettänyt sellaista aikaa kun elämä. Ai mitä se on? Syötävää? En ole muuten syönyt moneen päivään paljon mitään. Kunnioittakaa kouluruokaa!



Moro. Näkyillään. Tarviin muuten oikeesti sitä toista kirjoittajaa.. (mailaa mulle: rosansahkoposti@hotmail.com) Tai lue muutama postaus alas päin...

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2008

My music

Levy. Kun sain sen käsiini, en tiennyt mitä sille olisi pitänyt tehdä? Fiilistellä täpöllä vai kuunnella kovaa? Valitsin molemmat, streot täysille ja fiilistelemään. Levy oli jotain uskomatonta. Olin myyty muutamassa minuutissa. Minun ei tarvinnut kuulla kuin muutama kappale ja tiesin, että tämä oli rakkauteni. If I Were You riitti minulle. Sen tunnelma loi oman tunnelmani kattoon. Ja lopulta kaikki muutkin ihanat: Crawling In The Dark, Born To Lead, Runnig Away, Inside Of You, The Reason, Same Direction ja Out Of Controlia unohtamattakaan. Tai Don´t Tell Me <3>Voisin vielä tähän kertoa vähän rakkauksistani.

1. Hurriganes. Voi sitä riemua kun ekan kerran kuulin Get Onin tai My Only Onen tai I Will Stay... (listaa voisi jatkaa loputtomiin...<9>The Ramones. Kiitti Anna. Ilman sua ei ois mua ja Ramonesta <3.>4Lyn.Herranjumala mitä musaa. Voiko oikeasti jotain tälläistä olla? Punkkia vai rokkia? Päätäköön kuuntelija. Drama Queen kannattaa tsekata. Oikeesti.
4. Hoobastank. Riittikö tuo ylempänä oleva ylistys vai jatkanko vielä? No, jos Sheena Is A Punk Rocker oli täydelisyyttä hipova, niin tämä on sitten täydellistä!

Leikkikäään Googlella ja Wikipedialla, jos tämä ei riittänyt.

tiistaina, tammikuuta 15, 2008

"Kyllä se jää kantaa" -Stella (niin kauan kun siihen uppoaa)

Sinä, joka luet tätä blogia ja tätä kirjoitusta juuri nyt. (saatat olla anonyymi tai jonkin toisen blogin pitäjä) haluaisitko kirjoittaa muotiblogiin ja olla kirjoittajana blogissa? Ota yhteyttä. Toisen kirjoittajan paikka on vapaa Anellan lähdettyä. Jos oikein vaikeaksi käy, saatan ottaa vaikka kaksikin uutta kirjoittajaa. ;)
I need you.

rosansahkoposti@hotmail.com



-Rosa-

torstaina, tammikuuta 10, 2008

Happy b-day for me!

Tänään, 10.1 suuri idolini ja ehkäpä maailman hauskin mies täytti 60 vuotta. Arvaatko kenestä puhun? Et varmaan.
Puhun Henry "Remu" Aaltosesta, joka on vakaasti vaikuttanut tyyliini musiikkinsa kautta. Hurriganes, joka on tällä hetkellä kärkipäässä musiikkimaussani on tietysti vaikuttanut pukeutumiseeni.
Noh, Remu ei ole ainoa, joka juhli synttäreitään Nyyrikin päivänä 10.1.

Ilmoittaudun joukkoon.
Tänään siis minäkin täytin vuosia, tosin 46 vähemmän. 14 vuotta tuli täyteen tänään, lähettäkää suruvalittelut ja laulakaa laulu. Kiitos.
Lahjoja sain. Äidiltä 60 euroa ja Alber Järvisen (<3) paidan. (i´m in heaven!) ja isältäni mariskoolin ja yhden leffan. Tosin, Mariskooli oli äitipuoleltani, mutta isä välitti sen minulle. Samoin isä välitti rahat myös parturi käynnille. Varasimme sen lauantaiksi. Leikkaan ja raidoitan. Pappa betal... ja sitä rataa.
Kaverilta sain muutaman Tobleronen ja harmaan neuleen, jonka tosin itse valitisin. Fiilis oli mitä mahtavin kun koko luokka karjui onnittelut matikan maikan johdolla, tosin, taisivat olla vain tarjoamieni karkien perässä.
Juhla fiilis jatkuu ensi perjantaina bileiden myötä! Kaikki on kutsuttu!

keskiviikkona, tammikuuta 09, 2008

Hömppää

Vihdoinkin koneen ääreen pääsen istumaan. Joulu meni kivasti perheen kanssa kotona (siitä on jo muuten ikuisuus). Uusivuosi vaihtui pohjoisess lumisissa ja kylmissä tunnelmissa mökillämme. Mitään erityisiä uudenvuoden lupauksia en tehnyt. Paitsi että en myöhästy kertaakaa koulusta (sykysllä melkein joka päivä tuli myöhästyttyä), yritän saada ettei kevät toikkarissä näkyisi yhtään seiskaa (minulla on taipumus niihinkin) ja että... (en muista minkä lupauksen vielä tein :D).
Bloggaamisen suhteen aijon olla aktiivisempi.

Ensin ajattelin että voisin tehdä matkailusta/lomailussta jonkun viritelmän. Sainkin sen alkuun jo eilen, mutta sitten muka tallensin sen ja nyt sitä ei näy missään. Harmi sinänsä että kulutin turhaan aikaani
pari tuntia koneella ja äiti uhkasi katkaista meiltä netin (viimeisin ei käynyt ainakaan vielä toteen, mutta ensimmäinen juu). Siksi en jaksa kovin ihmeellisiä postailemaan, kunhan tulin antamaan itsestäni jotain elon merkkiä.

Löysin jostain blogista hyvän postausidean kertoa pari juttua, jota et tiennyt minusta. Tässä tulee..

...............................................................................................

Tiesitkö, että...

1 ... olen ollut puolitoista vuotta putkeen karkkilakossa.
2 ... en ole koskaan värjännyt hiuksiani.
3 ... en tykkää juustosta ollenkaan.
4 ... soitan pianoa.
5 ... en siedä ollenkaan sotkua, siksi huoneeni onkin aina järjestyksessä lattiasta kattoon. (Jopa vaatekaappi.)
6 ... olen täti.
7 ... minulla on koulumatkaa vain 200m.
8 ... minulla oli keväällä todistuksen k.a. 9,4, mutta nyt 8,2.
9 ... minulla on yhteinen huone siskoni kanssa joka on 7v. TODELLA rasittavaaa!
10 ... pidän vain kevyt maidossa, siksi juonkin koulussa vain vettä, koska siellä on vain rasvatonta maitoa.

..............................................................................................

maanantaina, tammikuuta 07, 2008

Hömppäshoppaajan opas

Lainaan näin aluksi Nelosen nettisivuilta löytyvää tyyliassari sivustoa, jos löysin iki ihanan Kristiina "Krisse" Salmisen vinkit himoshoppaajalle, kun on PAKKO saada se toppi:

"Mitä tehdä, kun visa on laulanut liian kanssa ja on aika palata kotiin? Näillä selityksillä selätät siippasi moraalisaarnan.


  1. Valita tuohtuneena millaiseksi tavaratalojen tarjoukset ovat menneet. Lähdit ostamaan yhtä mitätöntä paitaa, mutta joka paikassa oli kylttejä 1+8 -päivistä. Yhtäkkiä havahduit siihen että laukuissasi oli jotain 9 ostosta.

  2. Selitä tomerasti ostaneesi joululahjat kerrankin hyvissä ajoin - eli tammikuussa. Jos miehesi ihmettelee asiaa niin sivuuta hänet ja ala hempeällä äänellä hyräillä "En etsi valtaa loistoa...".

  3. Päivittele kovaan ääneen mistä kummasta ostoskassit ovat ilmestyneet, koska olet varma etteivät ne ole sinun. Lupaa selvittää asia ensi viikolla; sillä nyt sinua huimaa.

  4. Kerro, että työkaverillasi Seijalla on ensi viikolla nimipäivät etkä voi todellakaan pilata juhlatunnelmaa ilmestymällä paikalle samoissa vanhoissa rytkyissä. Kehota miestäsi pohtimaan milloin hän on viimeksi huomioinut ystäviään.

  5. Horise jotain bonuspisteistä ja niiden viimeisestä voimassaolopäivästä ja totea tuskastuneena ettei tässä olisi joka päivä aikaa kaupoissa rampata. Todellakaan"

Tässä oli siis muutamia vinkkejä a´la Krisse Salminen. Itse annan muutaman oman vinkin ostoksille, joihin ei olisi senttiäkään varaa:

  1. Jos lupauduit lähtemään kaverin makutuomariksi kun hän lähtee etsimään kenkiä, hupparia, takkia sun muuta ihanaa ja tiedät, että itse et tarvitse yhtään mitään niin älä ota edes lompakkoa mukaan! Jos sinun alkaa mieli tehdä kovasti sitä neuletta sieltä kaupasta niin ajattele, että sillä rahalla voit vaikka mennä katsomaan sen uutuus leffan, jota on kehuttu maasta taivaisiin.
  2. Noudata ensimmäisen kohdan neuvoa, jätä lompakko oikeasti kotiin! Vaikka tiedät, että sinulla ei ole rahaa lainkaan, niin ainahan voit sovittaa. Aina saa kuolata ihan hyvällä omallatunnolla. Yritä löytää sovittamastasi vaatteesta edes yksi virhe. Väärän mallinen, huonoa kangasta, rypytykset huonot, kuvio kamala, yksityiskohdat eivät imartele muotojasi jne.jne ja ajattele, että sen yhdenkin virheen takia ei kannata sitä vaatetta ostaa.
  3. Vertaile! Jos löydät siitä "favourit" kaupasta nätin paidan älä sorru siihen ensimmäiseen! Varmasti muuallakin on samankaltaisia vaatteita. Kiertele, katsele ja kierrä kaukaa. On minun kolmen koon neuvo, jota yritän noudattaa aina kun etsin jotain tiettyä. (Kierrä kaukaa tarkoitan siis, että kierrän sen ensimmäisen kaukaa) En sorru ekaan nättiin vaan kierrän vielä armollisesti monta muutakin kauppaa, jossa varmasti on samankaltaisia. Sitten juoksen vain siihen kauppaan, jossa oli se suosikki ja nappasen sen mukaan, jos se näyttää vieläkin yhtä ihanalta.
  4. Niin kuin jo tuossa 3. kohdassa totesin lopussa "jos se näyttää vieläkin yhtä ihanalta" tarkoitan tällä siis, että jätä se vaate/asuste mielen pohjalle lojumaan. Mieti sitä muutama päivä, että onko se juuri se oikea ja palaa kauppaan katsomaan vaatetta/asustetta, jos vieläkin rakastat sitä niin sitten saat ostaa!
  5. Jos sinua himottaa vaan lähteä kiertelemään kauppoja ja katselemaan, sekä ihastelemaan hyllyjä päätä itsellesi pieni summa, jonka saat käyttää viisaasti. Älä ajattelet, että se summa olisi pakko käyttää vaan päin vastoin, mielummin et käytä sitä lainkaan kun käyttäisit sen johonkin täysin turhaan.
  6. Jos palkkasi/kuukausi rahasi/tilisi saldo muutenkin näyttää jo melkein miinusta päätä, että nyt alkaa ostoslakko! Ja jos aluksi lakkoilussa tekee mieli ostaa kaikkea niin veikkaan ,että lakkosi ei kauan kestä. Jos taas aloitat linjalla: "Ei tee mieli edes ostaa mitään" on suurempi toden näköisyys, että et sorrukkaan pikku virheisiin niin helpolla.

Tässä muutamia. Kertokaapas omia vinkkejänne!

lauantaina, tammikuuta 05, 2008

New layout

Uutta pukkaa taas. Kestäkää! Tämä on minusta kiva, joten en tätä mene enään itse ainakaan vaihtelemaan (Anellasta en siis tiedä) Bannerissa olevat sanat ovat Hurriganesin biisistä My only one, joka on lempi biisini tällä hetkellä.<3. (kappaleen voit kuunnella postauksen lopusta.)

Olin eilen siis Helsingissä ja ihmetyksekseni ostin vain yhdet kengät! Siis täh. Ostin yhdet ainoat kengät shoppailemisen viimeisenä päivänä. Tänään siis alkoi lakko. En kyllä tiedä kauanko pystyn olla ostamatta mitään, mutta yritän kehitellä jonkun samantapaisen säännön, kun Sallalla. Esim. että kerran kuussa saa ostaa kaksi vaatetta ja kaksi meikkiä. Meikeistä puheen ollen, tarvitsisin ripsarin... Ajatelin Rimmellin Maxxx:ia. Onko teillä kokemuksia tuotteesta?


keskiviikkona, tammikuuta 02, 2008

Kyselyä Sallalta

Olin taas ilkeä ja nappasin jälleen kyselyn toisesta blogista, Focus on Fashionista.

Minut sekoitetaan joskus: Ööh? Ei minua muistaakseni ole koskaan sekoitettu kenenkään muuhun. Huom. muistaakseni. Ai niin joo, kiitos anna;) kun muistutit siitä Talent tähti jutusta. Minua on siis luultu kerran Talent tähdeksi :D

Saan eniten kehuja: Hiuksistani ja jaloistani

Olen epävarmin: Hiuksistani ja nenästäni

Ystäväni sanovat, että olen: Joskus liian nolo... En aina tajua heitä :D
Ystäväni naljailevat minulle siitä, että: Miten kehtaan käyttää miesten vaatteita ja miten erikoisia vaate yhdistelmiä minulle joskus on.

Pelkään kuollakseni: Olla yöllä yksin kotona/kaverilla. En kestä, jos herään yöllä enkä saa enään unta. Kamalaa!

Jos voisin muuttaa itsessäni yhden asian, minä: Olisin tasan MINÄ ja sanoisin oikeasti mitä mieltä olen. Tuota nenääkin voisi ehkä leikellä, tai no. Ei. Rakastan itseäni.

Minun lempikappaleeni karaokessa on: Hey Jude - Beatles

Normaali ruoka, jota en yksinkertaisesti voi vastustaa on: Pastat ja salaatit, sekä mummon tekemät rasvaiset ruoat höystettynä vielä kermalla <3

tiistaina, tammikuuta 01, 2008

Vuoden parhaat

Mennyt vuosi tai no, tällä hetkellä jo viime vuosi oli mitä loistavin! Aloitin uuden sivun elämässäni, aloitin seitsämännen luokan, mutta kaikkea muutakin on mahtunut tähän vuoteen, myös vähän hieman pinnallisempaakin.


Vuoden paras chillailu biisi: http://youtube.com/watch?v=1_BPWneTSys


Vuoden suunnittelija: Teemu Muurimäki

Vuoden kaunistus:
Vuoden kauhistus:




Vuoden suosikki: SE_KAIKKIEN_TUNTEMA_H&M:ÄN_PALJETTILIIVI


Vuoden jatko suosikki: legginsit ja ballerinat


Vuoden väri: harmaa ja sinapinkeltainen


Vuoden tyyli:


Vuoden yllättäjä:



Vuoden toive: Nyt se ostoslakko alkaa sitten vähän epävirallisesti, samoin karkkilakko. Piste.


Vuoden saavutus: 8.8 lukuaineiden keskiarvo. Wuhuu!


Vuoden paras asuste: (siis nuo lasit)


Vuoden pelotus:




Vuoden söpöys: Pitkä mansikka koru

Vuoden motto: Anna chäänsille mahdollisuus -Matti Nykänen-

Vuoden oksennus: hapsulaukku/kengät

Vuoden käytetyin:


Vuoden kammotus: PALESTIINAHUIVIT!

Vuoden erikoinen:




Vuoden bile laukku: Pikku clutch

Vuoden kestävin: Mavalan kynsilakat
Happy new year!