torstaina, toukokuuta 29, 2008

Trendi neuvoo

Sähköpostiin tulee muutaman kerran kuussa Trendiltä kirjeitä, joissa aina kerrotaan tulevista tapahtumista, tulevista tuulista ja erilaisia vinkkejä.
Nyt kopioin tähän teille viimeisimmän sähköpostini ála Trendi.

Jos olet menossa hieman pidemmälle matkalle, jolle tarvitset matkalaukun tämä vinkki on juuri sinulle. Tätä voi toki soveltaa myös lyhyemmän matkantekijän laukkuun sopivaksi.

"Kärsitkö vieroitusoireista, kun joudut eroon omasta vaatekaapistasi ennen reissuun lähtöä? Näillä vinkeillä taltutat pakkauspaniikin.

PAKKAUS
Jos matkalaukkusi tuntuu toivottoman pieneltä, valitse helposti yhdisteltävissä vaatteita. Mieti jo kotona vaatteista erilaisia asuyhdistelmiä. Vaatteet kannattaa kääriä rullille, näin ne pysyvät rypyttöminä.

BIKINIT JA TOPIT
Kun suuntaat auringon alle, varaa mukaan useammat kuin yhdet bikinit, ne eivät vie tilaa ja oleskelet niissä tuntikaupalla päivässä. Erilaiset kevyet topit mahtuvat täyteenkin laukkuun. Monikäyttöisestä tuubitopista on paljon iloa reissulla: kapea tuubi käy bikiniyläosasta, sopii avonaisemmankin topin alle ja toimii hätätilanteessa minihameena.

KENGÄT
Tänä kesänä korot ovat joko todella korkeat tai sitten täysin matalat. Varaa ainakin yhdet molempia. Matkalaukkuun mahtuu kevyesti useammatkin Havaianas-sandaalit, joita on helppo yhdistellä erilaisten asujen kanssa. Hanki metallinhohtoiset, mikäli muovisandaalit vaikuttavat liian rennoilta.
Pakkaa kengät kenkä- tai muovipusseihin, etteivät ne sotke muita tavaroita.

HAMEET, MEKOT JA HOUSUT
Oli liikkumisvälineesi sitten mikä tahansa, matkan tekeminen on helpompaa, kun vaatteet eivät kiristä. Hameissa ja mekoissa on mukava matkustaa kuumissa maissa, samoin rennoissa puuvillahousuissa. Haaremihousut kun ovat kaiken lisäksi vielä muotia!

LAUKKU
Suuret laukut ovat nyt in, mikä tarkoittaa myös lisää pakkaustilaa. Heitä olallesi säkkimäinen canvaskassi. Kun luotat merimieskuosiin, näytät ihanan kesäiseltä.

KOSMETIIKKA
Kosmetiikka vie paljon tilaa. Kosmetiikkanäytteet ja matkapakkaukset auttavat hiukan, ja jos reissaat jonkun kanssa, mieti, voitteko jakaa esimerkiksi sampoon, hammastahnan ja aurinkosuojat."

vinkit teille tarjoili siis vielä kerran: Trendi

keskiviikkona, toukokuuta 28, 2008

Kenkä ongelmia


Olen 14-vuotias, noin 163 senttimetrinen ja minulla on ongelma.
Haluaisin käyttää korkokenkiä, mutta pelottaa niillä kompuroiminen ja itsensä nolaaminen kaikkien edessä.
Olen kuitenkin seiskaluokan lopettava, vielä muutaman päivän mopotettava pikku tyttö, onko liian aikaista unelmoida 10 sentin koroista ja katujen kunigattarena olemisesta?

Haluaisin käyttää kivoja korollisia kenkiä lauantaina olevissa kevätjuhlissa, mutta en halua tuntea oloani ylipukeutuneeksi muiden tullessa juhlaan lenkkareilla ja verkkareilla. En kuitenkaan halua myöskään tulla niissä lenkkareissa ja verkkareissa. Olisiko järkevintä vain laittaa kivat avokkaat korkeiden korkojen sijasta?


Haluaisin oppia muutenkin käyttämään korkkareita, ilman mitään juhlansyytä.

Shoppailussa korkkarit olisivat onnen omiaan, näkisi, kuinka vaatteet sopivat myös korkokenkien kanssa ja niin saa myös asun näyttämään heti vähän juhlavammalta. Toinen seikka onkin niillä käveleminen. Hiekkaisilla asfaltti teillä korot vain menevät huonoksi ja kolhiintuvat. Jokaista pikkukiveä ei kuitenkaan voi väistää ja kiertää. Vai voiko?

Mikä siis neuvoksi tähän? Pitäisikö minun vain opetella kävelemään koroilla? Aloittaa vaikka matkalla lähikauppaan keräämään katseita vai lähteä suoraapäätä keskustaan ja kävellä ylväänä ja itsevarmana 14 vuotiaana siellä kolmikymppisten joukossa ja horjahdella väistäessäni pikkukiviä? Milloin sinusta on "oikea" aika aloittaa koroilla sipsuttelu?

tiistaina, toukokuuta 27, 2008

Hups, unohtu yks juttu!

Kuten voit päätellä ja varmaan olet jo sen tehnyt, blogin nimi on vaihtunut!

LittleFashion alkoi tuntua jo liian imelältä ja puhki kuluneelta, joten otin vaikutteita maailman parhaasta kirjasta, Mika Waltarin Suuri Illusioni ja muokkasin sitä hieman blogiin sopivaksi. (Kirja on oikeasti loistava, suosittelen lukemaan!)
Vanha nimi ei enää mielestäni sopinut blogiini, olenhan kuitenkin pitänyt blogia "jo" hieman yli vuoden ja mielestäni olen noussut lapsen saappaista ja astunut neitien avokkaisiin (jes, mitä kuvakieltä!)

Tämän hetkinen banneri on minusta onnistunut, mutta piakkoin varmaan kylläastyn jälleen.
Onko sinulla jotain mielipidettä uudesta nimestä ja ulkoasusta? Olisi kiva kuulla mielipiteitä ja ajatuksia nimestä ja ulkoasusta.

Katsokaas tämä kilpailu!

Ihailtu "kesäkunto"


Talvella luvataan, että nyt alan harrastamaan liikuntaa joka päivä, jotta olisin kesäksi kesäkunnossa, eli hoikkana, kapea säärisenä, sekä omistaisin kauniisti näkyvät vatsalihakset ja kauniin rusketuksen.

Talvella tulostetaan kuva ylihoikasta tytöstä liian tiukissa bikineissä solarium rusketus ihollaan ja laitetaan se jääkaapin oveen muistuttamaan dietistä.

Joka viikko punnitaan, mitataan ja verrataan jääkaapin ovessa heruttavaan tyttöön, jos tulosta ei ole tullut, laihdutetaan kovempaa, jos sitä on tullut, saa vähän ottaa palkinnoksi suklaakakkua.

Tämä menee minun lokeroinnissani lokeroon: "Halua tehdä näin, jotta muut ajattelisivat minusta näin", aivan kuten vähän aika sitten puhumani kauneusleikkaus muokkailutkin.

Miksi halutaan, että kesällä on jotain, mitä esitellä? Miksei rannalle voi mennä pienellä pömppiksellä kaverinaan kilo irttareita ja juoru/muotilehti?

Siinpä vasta pulma. Veikkaan, että ainakin osa syy on se, ettei halua muiden tietävän pahetta irttiksiin, vaan haluaa, että itseään pidetään sporttisena, karkkilakkoisena, luonnostaan hoikkana ja etelänmatkalla ruskettuneena. Ei haluta tuoda julki niitä monia solarium kertoja, saatikka sitten koko talven kestänyttä painonpudotusta. Ei siinä ole mitään vikaa, vaikka keroisit ostaneesi 10 kerran kortin solariumiin ja laskisti ruokasi pisteen Painonvartioiden tapaan.

Onko sinulla koko talven kestänyt laihdutus pian finaalissa? Kohta alkaa bikini kausi, oletko jo hyvän näköinen? Eihän sinulla vaan ole mitään todistusaineistoa esihistoriallisesta pömppiksestä tai kalkin valkeasta ihosta talven jäljiltä? Ei kai!

Vastaan itse itselleni: Olet hyvän näköinen, on sinulla pömppis tai ei. Älä suotta hiikennytä itseäsi sillä, että voitko mennä rannalle kalkin valkoisena "liian suuren" pömppiksen kanssa. Kyllä sinä voi

Kuvat www.hm.com/fi

sunnuntaina, toukokuuta 25, 2008

Puhetta farkuista asiateksti muodossa

//Tämä teksti tulee ajoitettuna, eli olen kirjoittanut tämän aikaisemmin ja pistänyt sen julkaistumaan tähän kellon aikaan, koska olen nyt kuvaamassa siihen valokuvaus kilpailuun.\\

Veikkaan, että suurella osalla ihmisistä, jotka lukevat tämän postauksen on jalassaa/päällään jotain farkkukangasta. Farkut, farkkushortsit, farkkutakki, vyö, laukku, hame.. jne.jne. Onko? Itselläni farkkuja on lähelle 10. Käytän niistä ehkä noin seitsämää. Lisäksi omistan yhdet farkku shortsit.

Moni tietää, että farkut ovat olleet kautta aikojen suosittuja. Ja varmasti tietedätte myös niiden alkuperäisen käyttötarkoituksenkin. Työhousut. Totta.

Olen kuullut monien miettivän, että miksi silloin 1800-luvulla keksittiin käyttää näinkin taipumatonta ja ratkeavaa materiaali, kuin denim.


Niin, ei meidän farkut taivu ja meidän farkut eivät kestä. Emmehän tiedä millaisia farkkuja oli silloin, kun ne keksittiin. Näin minä vastaan heidän pohtimisiinsa.

Wikipedia kertoo, että ihan ensimmäiset farkkuihin liittyvät merkinnät löytyvät Italiasta, Genovasta, mutta vuosilukua tai mitään muutakaan tietoa sieltä ei löydä.


Tunnettu Levi Straussi 1800- luvun puolivälissä, oli räätäli Jacob Davisin asiakas ja keksi, että työhousuihin lisättäisiin vähän tukevuutta paikkoihin, joista ne helpoiten repeävät, taskuihin.

Ja tukevuutta Davis keksi tuoda kupariniittien avulla. Tälläiset farkut alkoivat yleistyä ja kasvattaa suosiotaan, joten Davis ja Levi päättivät hakea patenttia keksinnölleen ja se myös annettiin. Farkkujen tuotanto alkoi nopeasti ja levisi, kuin rutto.

Nuorten farkkujen käyttö alkoi vuonna 1950, kun nuorisokulttuuri sai kasvot. Haluttiin kapinoida pukeutumalla ja ajattelemalla eritavalla, kuin vanhemmat.
Silloin nuoret ja varsinkin rokkipojat alkoivat pukeutua tähän tunnettuun denimiin. Ne tulivat silloin muotiin, eikä niistä vieläkään ole päästy.
80-luvulla oli tuttunäky poika farkkutakissa ja farkuissa. Mieluiten farkut olivat Levikset, vielä parempi, jos ne olivat Levis 501.
Nykyään farkkuja näkee päivittäin. Varsinkin nuorilla, koska 1950- luvun jälkeen niitä ei ole oikeastaan pois riisuttu.


Farkkuja on nykyään eri mallisia, muotoisia, värisiä, levyisiä, paksuisia, tiukempia, kuvioisia jne.jne

Kiva info:

Nykään lähes kaikissa farkuissa on vetoketju, mutta aina näin ei ole ollut. Vetoketjuja alettiin käyttämään farkuissa vasta 1920-luvulla, ennen sitä farkuissa käytettiin hakasia, jotka piti ratkoa pois aina pesun ajaksi ja ommella takaisin niiden tultua pesusta, jotteivat ne ruostuisi.

lauantaina, toukokuuta 24, 2008

Pistetäänpäs perään vielä kyelyn tulokset

Jokin aika sitten blogin sivupalkista saattoi bongata kyselyn, jossa kyselin kevään tulemisen kohokohtia. Näin ihmiset vastasivat:


Kevyemmät vaatteet
10 (66%)

Kevät vaatteiden helpompi yhdisteleminen
8 (53%)

Lumen poissaolo
5 (33%)

Aurinkolasien käyttöön otto
6 (40%)

Shortsien/caprien käyttöön otto
6 (40%)

Avokkaiden käyttö
8 (53%)

Sulat ja hiekattomat tiet
9 (60%)

Grillikauden avaaminen
6 (40%)

Lämpimät (piknik) ilmat
8 (53%)

Ääniä tuli yhteensä 15 ihmiseltä. Kiitos teille. Uusi kysely löytyy samasta paikasta, kuin edellisetkin.

Heipähei, Hyvää iltaa. Luppakorva seikkailee taas.

Kohta pitää mennä kuuntelemaan, kun Teräsbetoni laulaa Ykkösellä, mutta sitä ennen saatte tämmöisen mini postauksen.
Vaihdoin banneria ja vähän blogin värejä, tarkoituks oli tekstinkin väri vaihtaa, mutta Blogger ei ollut samaa mieltä. Vaihdan sitä vielä, jos rakkaani suostuu yhteistyöhön kanssani.

Huomenna kaupungissamme on tapahtuma "Yhden päivän juttu" ja osallistun siinä olevaan valokuvauskilpailuun, katsotaan voitanko. No tottakai! ;)

Huomenna saa sitten tulla moikkaamaan, jos tunnistat tytön kameran, jalustan ja Hyvinkään keskustan pyörteistä. Se olen minä. Mutta älä tule lähelle, jos omistat AA-paristoja, koska kamerani on paristo syöppö ja joudun huomenna ainakin kolme kertaa ostaa uudet paristot.

Olen muuten ostellut aikas paljon kaikkea sinä aikana, kun mun piti "lukea kokeisiin", niistä lisää varmaan huomenna oikein pitkän postauksen verran. Ainakin oon ostanu yhet housut, kengät, laukun, meikkipussin, korviksia, vyön, paidan jne.

Asiasta juurkasvuun. Oon varannu maanantaiks parturi ajan, enkä todellakaan tiedä, mitä siellä tekisin. Leikkaus, värjäys, eli perus settiä ajattelin.
Suunnitelmissa jotain tällästä vaalealla värillä ja hieman lyhyimmillä latvoilla:



(ihana koru)

Tulevat hiukset pitäisi olla "ilmavat", ettei pieni (tai suurempi) tuuli tekisi niistä takkuisen näköisiä, vaan parantelisi vain jo täydellistä kampausta. Eli hieman semmoinen pörröpää olisi kiva. Jos joku edes ymmärtää mitä yritän selittää.

torstaina, toukokuuta 22, 2008

Toni ja jatko-osat<3

Nimittäin koulu. Ei nyt ihan virallisesti vielä, mutta käytännössä katsottuna kyllä. Numeroita tiedetään jo ja viimeiset kokeetkin ovat jo takana.

Tänä aamuna koulun keskusradiosta tuli aamunavaus, kuten kaikkina muinakin päivinä ja kerrankin tämä oli sellainen, jota oli ilo kuunnella. Se oli pienimuotoinen novelli.
Kirjoittajan tehtävänä oli ollut kirjoittaa tulevaisuudestaan ja otsikko oli Taivaanrannan maalari. Novelli kertoi tytöstä, joka ei tiennyt mitä haluaa tehdä. Tarinassa matkattiin Pariisiin, jossa tyttö halusi kirjoittaa runoja, maalata ja tavata kadunkulmassa miehen, mutta lopulta todettiin, että miksiköhän sellaisestakin haaveilisi, eihän tämä henkilö edes osaa puhua ranskaa.

Tekstissä oli ihanan paljon kuvakieltä ja tarkasti kerrottuja yksityiskohtia. Tarina sai minut hymyilemään ja miettimään, mitä minä haluaisin joskus 10 vuoden päästä tehdä, missä asua, kenen kanssa ja kuinka suuren asuntolainan kanssa. Nyt te joudutte kärsimään ja lukemaan.

// Ovikello soi. Ovelta löytyy mies, joka kauppaa pölynimurin pölypusseja. Kieltäydn kauniisti ja istun sohvalle, rentoudun ja avaan television.

Pian kuulen kun avain pyörähtää lukossa ja sisään astuu Titta, kämppikseni. Hän astuu muutaman askeleen korkeilla koroillaan, riisuu kengät ja laittaa takkinsa naulakkoon. Hän tuo mukanaan tuoksu pilven, joka onneksi pian hälvenee, koska ikkuna on auki.
Moikkaan hänelle ja kysyn päivän kuulumiset. Sama vastaus kun muinakin päivinä: "Ihan OK päivä, töissä ei mitään uutta. Paitsi se yks sähköasentaja, joka tuli vaihtaa lamppuja..." "Titta, sä olet varattu", vastaan, nousen seisomaan ja kaivan laukustani paperinipun, penaalin ja vesipullon. Istuudun keittiönpöydän ääreen Titan seuraksi ja rupean tarkistamaan oppilaiden kokeita.
Olen siis uskonto-, sekä historian lehtori ja opetan yläasteen oppilaita jo kolmatta vuotta. Huonolla palkalla ja huonoilla työpaikkaromansseilla.
Pidän työstäni, vaikka välillä teinit käyvätkin hermoille heidän tyhmine juttuineen ja erikoisine koevastauksineen.
Titta ottaa jääkaapista mehupurkin ja kysyy puolestaan minun päivästäni. Vanha ja kulutettu vastaus: "Hyvinhän se."
Armottomasti annan kokeista huonoja numeroita, mitäs eivät lue. Ihmettelen, kuinka paperiin napsahtaa 7- oppilaalta, joka yleensä kerää koko luokan parhaat numerot päältä. Hymähdän ja siirryn seuraavaan.
Armoton.

Titta kysyy ilta suunnitelmistani ja muistan, että minun pitäisi olla puolentoista tunnin päästä valmis treffeille koulun uuden liikunnan opettajan kanssa. Vastaan, että on menoa ja ryntään vaihtamaan vaatteet. Mustat farkut ja valkoinen printtipaita mustan liivin alle. Hiukset löysälle ponnarille, kaulaan pitkä koru ja pian meikkiä korentamaan.
Kysyn Titalta miltä näytän ja Titta arvaa oikein, olen leffaan menossa.
"Kukas on onnekas avec?" "Yks Toni. Koulun uus liikan maikka." vastaan ja kaivan ripsarin esiin. "Ulkonäkö?" Titta kysyy ja kurkkaa peiliin selkäni takaa. "Ehodoton ysi puol" vastaan ja käännän katseeni häneen. "Pidä hauskaa" Titta vastaa ja tarkistaa päivän postit.

"Mentäsikö viikonloppuna shoppailee?" kysyn Titalta, kun huomaan, että hänellä oli jotain iltasuunnitelmia tälle illalle. "Joo, eiköhän se käy. Tarttisin uudet farkut ja ripsarin." Titta vastaa innoissaan ja miettii miten jatkaisi listaansa. "Ainahan me tarvitaan kaikkea uutta!" vastaan hymyillen ja jatkan ripsarista puuteriin. Kello alkaa lähestyä sovittua aikaa, puoli kahdeksaa. Tonin pitäisi pian tulla. Ehdin vielä supsuttaa suosikki hajuvettä ja pestä hampaat, kun ovikello soi. Heitän takin päälle ja ryntään ovesta ulos. Titta huutaa perään mukavaa iltaa, toivotan samoin, koska näen hiisistä astuvan Titan poikystävän Miken.

Toni oli yhtä huolitellun näköinen. Leffa oli hyvä ja kokeet meni aika huonosti. Palautin kokeet vasta seuraavalla viikolla, koska piti nähdä leffan jatko-osa. Kolme kertaa saman viikon aikana, saman avecin kanssa, samaan kellon aikaan. //

No, mitäs tykkäsitte? Tää oli kyllä aika nopeesti kirjotettu, mutta inspiksen isketessä... Tälläisiä lisää?

tiistaina, toukokuuta 20, 2008

Botoxia tänne ja vähän tohonkin

Mulle kuuluu hyvää, kiitos kysymästä.

Koko päivän päässäni on soinut Zen Cafén Todella kaunis- biisi. Se on niin kaunis ja siinä on söpö sanoma. Sen takia olenkin kulkenut varmaan koko päivän hymyssä suin, kun ne sanat ovat soineet päässäni. (voit kurkata ne tästä ja kuunnella tästä)

Uusi blogituttavuuteni, kaunein.net:in Nina kirjoittikin äskettäin kauneusleikkauksista ja päässäni on hautunut ajatus sellaisen postauksen vääntämisestä, mutta liian vähäninen tieto ja ajanpuute ovat pistäneet hanttiin tässäkin asiassa. Tarkoitukseni ei siis ole kopioida tätä juttuideaa vaan sanoa oma mielipiteeni tästä(kin) asiasta.


Olen puolesta ja vastaan.
On ok, jos olet ollut kolarissa ja saanut siitä jotakin arpia tai muita ihovirheitä ja haluat korjata ne. Eri asia onkin siinä, jos ihanteesi on Pamela Andersson ja hänen rintavarustuksensa ja menet lääkäri sedän luokse kertoen, että haluat pommikoneen kokoisen ahterin tai etumuksen. Onko tervettä haluta näyttää tältä?
Veikkaan, että henkilöllä joka haluaa suurentaa itseään tietyistä paikoista on itsetunnon ja itsevarmuuden puutetta ja pahasti.
Jos itse ei viihdy kehossaan sellaisena, miksi se on luotu tai ei tunne itseään kauniiksi tai itsevarmaksi voi olla pieni nenän muokkaus kohdallaan, jos sillä todella saa itsetuntoa kohotettua.
Jos taas haluaa suurentaa rintojaan sen takia, että rekkamiehet kuolaisivat selän takana on mukana myös vähän näyttämistä ja yrittämisen meininkiä ja halua tuntea itsensä ihaltuksi ja kahdehdittavan kauniiksi.
Kun olet ollut leikkauspöydällä suurentamassa etuvartaloa, haluat myös korostaa niitä esim. näin. Minusta luonnonkauneus on kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin edellä linkitetty kuva. Toki mielipiteitä on monia. Mutta minusta itsestäni ainoa hyvä syy itsensä fiksailuun on se, että on oikeasti loukannut itsensä niin, että ainoa vaihtoehto saada "oma keho" on vähän muokkailla virheitä. Toinen vaihtoehto on myös, että olet oikeasti niin "hiiri" ja tarvitset lisää itsevarmuutta leikkaamalla nenästä pois se aina häirinnyt kyhmy.
Mielipiteen teille tarjoili suorasanainen Rosa

sunnuntaina, toukokuuta 18, 2008

Itkupotkuraivari- kohtaus

"Mul on kylmä, nälkä, väsy, jano... Mua pelottaa, mä en haluu, en jaksa, en taho. Haluun pois. Oon ihan paniikissa. Haluun kiljuu, auta mua, tää on ihan kauheeta..."

Älä välitä, ihan samat sanat.

Moni, jotka katsoivat puoli tuntia sitten loppuneen Hiuppiksen varmasti tunnistivat henkilöt, joita äsken siteerasin. En ehkä ihan suoraan, mutta nuokin sanat olisivat hyvin voineet tulla näiden kahden suusta.

Jokaisella on huonoja päiviä. Mikään ei onnistu, kaikki menee pieleen, mutta se, mikä ainakin minua ärsyttää suunnattomasti ihmisissä on se, että se tuodaan esille toistaen sitä samaa fraasia jatkuvasti.
On iha OK ilmaista, että ärsyttää kamala sää, tai että sua väsyttää, mutta kukaan ei jaksa kuunnella sitä samaa lausetta kovin kauaa. Asiat pitää osata pitää sisällään. Pitää osata pitää pokka. Olla vakava sillon kun sitä vaaditaan. Hullutella, kun on sen aika. Työ/koulu pitää käydä kunnialla ja osata pitää kullissit yllä, jos ei halua munata itseään täysin.

En minäkään koululaisena voi joka tunti toistaa sitä samaa: "Mä en jaksa, ei huvita, eikä kiinnosta." Enkä kestä, jos joku muukaan tätä toistelee. Ylipäänsä mulla menee se vähän yli hilseen, että minkä takia pitää osoittaa mieltänsä siitä, kuinka kamalaa koulussa on. Se, että meillä täällä Suomessa on oikeasti näin helvetin (anteeksi kielenkäyttö) hyvät koulutus mahdollisuudet 9-luokkalaisiin asti ilmaiseksi on hienoa.
Me saamme ihan syötävän hyvää ruokaa, miksi valittaa siitäkään?
Se, että hernekeitto ei ole kaikkien lempiruokaa ei oikeuta mainitsemaan siitä moneaan otteeseen. Ei voi tykätä kaikesta, mutta kaikkea pitää pystyä syömään edes silloin, kun on tehtävä esim. vaikutus johonkin ihmiseen.
Kaikkea mitä ajattelee ei tarvitse, eikä aina kannatakkaan tuoda julki.

Eli se pointti oli se, että vaikka olisi kuinka väsynyt, kylmissään tai janoissaan se pitää osata pitää aina välillä sisällään. Toistamisella vain tuo esille sen, kuinka haluaa muiden nähdä sen, että väsyttää, paleltaa tai on jano. Eli, kerjätä sääliä, katseita ja kysymyksiä, että oletko kunnossa.

Vaikka oma napa on kaunein pitää myös osata katsoa muidenkin napoja. Et ole aina itse se maailman keskipiste.

Voi sun kanssas Suomi!

Voi Suomi minkä teit.
Menit ja hävisit Venäjälle murskatappioin 4-0.
No, pronnsikin on ihan OK...

lauantaina, toukokuuta 17, 2008

Heissulivei

Kahdet kokeet takana, kahdet vielä edessä. Joten nyt ilmoitan tässä puolivälissä, että turha odottaa postauksia ensi viikon torstaihin asti. Perjantaina palailen taas normaaliin rytmiin, eli siihen postaus per päivä.

Huomasin, että laskurikin on raksuttanut yli tuhannen kävijän verran ja joskus ennen muinoin lupailin, että kun 1000 on plakkarissa oli arvonnan paikka, mutta nyt joudun syömään sanani, koska aikani ei riitä mihinkään palkintojen metsästykseen, saatikka niiden postitukseen. Katellaan niitä arvontoja vähän myöhemmin. Ok? Vaikka sitten kun on 5000 uniikki kävijää. ;)

Tänään olisi suunnitelmissa mennä kuvailemaan muutamia kaveripoikia, kun nämä parkouraavat. (Mielenkiintoista kateltavaa muuten!)
Samalla metsästän siinä ohella muutamalle kaverille lahjoja, tänään 14 vuotta tulee täyteen ja niitä juhlistetaan pyjama bileillä. Huonon rahatilanteen siivittämänä taidan leipoa tyttösille vaikka pullia. :D
Kohta pitää jo juosta bussille, mutta sitä ennen on vielä hiusten laittoa, joten bye bye darlings, see ya next week. <3

Rakkaudella: Rosa

sunnuntaina, toukokuuta 11, 2008

158.

Tämä postaus taitaa olla laskelmieni mukaa 158. Sen kunniaksi esittelen teille tämänpäivän kuvaustuotoksiani vasso guuuud:


Olenko jo kertonut rakkaudestani graffiteihin?
Jos en, niin nytpä kerroin. En tiedä mikä niissä laittomissa taideteoksissa viehättää. Ehkä yksityiskohdat, värit ja mielikuvituksen käyttö. T
änään kuvailin aika paljon näitä ihanuuksia ja joku ihanasti vanhentunut tiiliseinäkin pääsi kuvattavaksi.
Huippiksen pariin ->

Löytöjä

Tässä tulee nyt hirmu pitkä postaus, koittakaa kestää. Nyt siis esittelyssä ne löydöt sieltä mammalta, joista jokunen aika sitten kerroin.

Lompakot:





Löysin kolme kappaletta ikivanhoja lompakoita. Keskimmäinen on nyt siis käytössäni. Kaikki on jo jonkin verran kuluneita, mutta juuri se niissä minua kiehtoo.

1. Tämä on aika klassinen. Sen väri on mustan ja hyvin tummansinisen välimaastossa.

2.Tämä on ehkä suosikkini. Pirteä väri, sekä kulmissa olevat somisteet tekevät siitä jotenkin tyttömäisen ja pirtsakan.

3. Tämä on kaikista kulunein. Pinta on sellaista samettista ja lukitus systeemi on kiva yksityiskohta. Väri on 2. hieman tummempi. Tähän suunnitelin ostavani Tarjoustalosta sellaista ketjua ja kiinnittää se tähän, pienen clutchin toivossa. Let´s see...


Tässä muutamia asusteita:




1.Ihanat peililasit jostian -80 luvulta. Pilotti- tyyliset.

2.Äidin teiniaikojen Hurriganes kuvia. Leikelty varmaan Suosikista. Nostalgisia. <3

3. Mintun vihreät helmet. Pieni maatuska kuvausrekvisiittaa.
Myös kultaiselta -80 luvulta. I Love.

4.Musta nahkainen laukku. Kulunut ja pehmentynyt, mutta jotenkin niin ihana.Varmasti tulen käyttämään ja paljon. Laukkuun mahtuu muutama koulukirja. Eli, joskus saattaa näkyä koulussakin.

5. Pikkuinen, myös musta nahkalaukku söpöllä kiinnitys "klipsulla". Kuullemma -60/-70 luvun vaihteesta ja ollut mammani käytössä paljon. Hieman toki kulumisen jälkiä, mutta muuten loistokunnossa.
6.Huivi, näkyikin jo vähän aikaa sitten päivän asussa. Ihanan raikkaan värinen. valko-vihreä sopii hyvin kesään suojaamaan auringonpistoilta.

Kukkiin aijon laittaa taakse hakaneulan ja käyttää niitä rintaneuloina.


Vaatteita




Looooooveeeee. Joku iki-ikivanha t-paita. Tai en tiedä onko t-paita oikea ilmaisu, hihat ovat nimittäin oudon pituiset.Johtuu ehkä siitä, että koko on L. Sopiiko teidän mielestä vyön kanssa? Oli muuten tämän viikon maanantaina koulussakin.




Tämä paita on hauska. Kuva on ns.piirretty. Pätyy varmaankin yöpaidaksi.


Sinivalko raidallinen paita ylettyy nilkkoihin. Koko on yli-iso XL. Suihkn/saunan jälkeen kiva oloasu.


Pinkki pitkähihainen on ihan kiva tuon vyön kanssa, joka näkyy tuon vihreän pallopaidan kaverina.

Viimeinen printti on (myös) pinkistä paidasta. Yöpaidaksi.

Huonekalu:

Tämä tuoli on niin vanha kun jaksan muistaa ja varmasti vielä vanhempikin. Tämä tulee kampauspöytä tuoliksi. Väritys on ihana. Siinä on kirkuvaa oranssia. Kuvat (jälleen) sanovat toista.

Ihan varmasti on vielä jotain jota unohdin.

(Sori, nyt ei EHDI oikolukea...)

Ei mitään otsikoitavaa

Mua itteeni harmittaa ihan sikana, kun olen yrittänyt elää sitä sosiaalista elämää, josta vähän aikaa sitten puhuin ja nyt tää bloggaaminen on jäänyt tietenkin vähemmälle... Just tätä mä pelkäsin.
Oon ollu kaverin luona yötä, käyny Hämeenlinnassa metsästämässä äitienpäivä lahjaa, yrittänyt lukea kokeisiin jne.jne.

Ens viikko ja sitä seuraavakin voi tehdä kirjoittamisen kannalta tiukkaa, koska kahden viikon aikana on tulossa 4 koetta. Ei kuulosta pahalta, mutta sitä se juuri on.


Asiasta (jokin naseva sana tähän), Blogilista on lukemieni mukaan tehnyt kepposiaan teillekkin. Enkä minäkään ole säästynyt. Ennen tilaajia oli (huikeat) 20, nyt 4... Voi toki olla, että vika on minussakin ja blogissani, mutta en usko, että 16 ihmistä olisi noin vain lopettnut blogini tilaamisen. Vai, oletteko?

No, pidemmittä puheitta haluan esitellä teille uuden tyyli-"ikonini" (vihaan käyttää tuota ikoni sanaa...)
Agyness Deyn:

Huomaa sukat avokkaissa!
Miehen (Henry Holland) housut on ihanat! Samoin molempien paidat. Mulle nyt tai viimeisetään heti!

Agyness Deyn yhdistää hienosti neon värisiä vaatteita ja kantaa niitä vielä hienommin. Ensimmäisestä kuvasta huomaa, kuinka hän yhdistää printtipaitaan, jossa muutenkin on jo väriä, leopardi kuvioisen neuletakin ja ihanan hatun. Vikan kuvan takki(?) yhditettynä täysin erikuosiseen hameeseen ei kaikilla toimisi, jos ei osaisi kantaa niitä kuin Agyness. Lähes kaikissa (lukuun ottamatta vikaa) kuvissa on yksi yhteinen tekijä: Printtipaita. Juuri sen takia tämä tyttönen iskee muhun. Oli muoti kuinka hempeää tahansa tällähetkellä, minähän en printtipaidoistani luovu!

Mitäs sanotte tämän nuoren naisen tyylistään? IHANA! Sanon minä!

keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008

V&W


Naisen logiikkaa... :

...Ja miehen, tai no sian.


Liikunta on naiselle tärkeää...:

maanantaina, toukokuuta 05, 2008

Blogi vs. sosiaalinen elämä

Ainoa blogin pitämisen varjopuoli on aika. Jos blogia pitäisi työkseen, kuten länsinaapurissa, ei tätä ongelmaa olisi. Olen huomannut muutaman viime viikon aikana, että koko päiväni menee lähes koneella. Ohessa vähän havainnollistamista päivän kulustani.

Aikatauluni koulusta tultua:

  1. Koneelle
  2. Syömään
  3. Telkkarin kattomista
  4. Koneelle
  5. Suihku/sauna
  6. Nopea käynti koneella
  7. Salkkarit
  8. Joskus jotain ohjelmaa tän jälkeen
  9. Koneelle
  10. Läksyt
  11. Koneelle
  12. Nukkumaan

Edellä olleesta aikataulusta voi päätellä, että sosiaalinen elämäni kärsii (paljon) tästä pikku harrastuksesta. Yleensä koneella istuminen koostuu mesestä, sähköpostien lukemisesta, blogien seuraamisesta ja inspiksen etsimisestä.

En ole enää kavereiden kanssa samalla tavalla, kun esim. syksyllä, jolloin ajattelin ensin elämääni, sitten vasta blogiani. Nyt se menee toisinpäin. Otankohan tän harrastuksen vähän liian tosissani? Ei voi mitään. Tää on mun harrastus ja tästä en luovu, tää on mulle tärkeetä. Vieköön, vaikka puolet mun elämästä.

Mitenköhän mä voisin blogata samaantapaan ja myös tavata kavereita? Oon kuumeisesti miettiny tätä, mutta millään en saa ideoita. Talvella mietittiin yhden kaverin kanssa, että mitä me voitais tehä kunnolla yhessä ja ehdotin yhteis blogin perustamista. No, kamu ei idealle lämmennyt. Se olis kyllä ollu mahtavaa. :D

Olishan se kyllä kiva kuulla kavereista muulloinkin kun vaan koulussa välitunneilla, mutta en voi sille mitään, että blogi on vaistoamatta kiirinyt mun puuhastelujen kärkipäähän. Tänäänkin keksin kaverille selitykseks, että en voi olla, koska oon ihan poikki liikkatunnista ja oon viime yönä nukkunut vaan 6h, nämä kyllä piti paikkansa, eli en valehdellutkaan. En kyllä maininnutkaan, että sori kamu, mutta mielummin dataan Päätarkoitukseni siis oli, että haluan dataamaan.

Aijaijai. Bad girl.

Oletteko te muut bloggarit huomannut ajanpuuttetta blogin myötä? Oletteko valinneet blogin vai sosiaalisen elämän?

Ämmä nimeltään Hoo

Rakkaalla lapsella on monta nimeä; H&M, HenkkaMaukka, Henkkis, hooämmä, Hennesi...

Kutsuttakoon sitä nyt hooämmäksi. En saisi koskaan mennä heidän nettisivuilleen. Tilanne on sen jälkeen tämä:

(Bikinit, 9.90/osa
mekko 9.90
shortsit 14.90
shortsit 9.90
toppi 9.90
yht: 64.40)

R:"Äiti, tääl hooämmän nettikaupas on tällänen ihana juttu..."
Ä:"Paljon maksaa?"
R:"Tän ja tän verran."
Ä:"Turha tilata, kun pääsee sinne ihan kauppaanki"
(R=minä, Ä=äiti)
Oisko jollain ylimääräistä 65 euroo ja postikuluihin menevää summaa antaa mulle, siis joo, antaa ihan ilmaseks?
Hooämmän laatu onkin sitten toinen asia...
Voin vain arvata tuon topin olevan juuri sitä materiaalia, joka kulahtaa muutaman pesun jälkeen täysin käyttökelvottomaksi, jota voi kutsua sen jälkeen "rytkyksi".
Toisaalta, voin arvata, että esim. Marimekon Hooämmän yhteistyön tuotokset ovat laadukkaampia, mutta hinnaltaan normaalia Hooämmää jo huomattavasti kalliimpia. Tästä minulla ei ole siis mitään varmaa tietoa, taikka kokemusta, koska mitään näiden firmojen yhteistyön hedelmiä en siis omista.
Muutamia minua suunnattomasti ärsyttäviä seikkoja tässä kaupassa kuitenkin on:
  • Sinne sisälle mennessä ilma on tunkkaista,
  • myyjät kiireisiä ja usein asiakkaista välittämättömiä. Kerran yksi myyjä juoksi melkein mua päin niin, että kaikki kädessäni olleet vaattet lensivät. Ja mitä tämä teki? Ei mitään. Jatkoi vain juoksuaan. Että hyvä huolta pidetään asiakkaista. No, ei se onneksi sattunut.
  • Myyjät eivät välttämättä edes tervehdi kassalle tullessa tai sano "ole hyvä" antaessaan ostoksia... Ainakin minä tiedän monia kauppoja joissa nämä seikat ovat rutiineja ja arkipäivän asioita.
  • Kassalla on usein todella pitkät jonot, vaikka kassoja olisi auki kolmekin kappaletta.
  • Rekit ja hyllyt ovat usein sotkuiset ja levähtäneet. Ja niiden päälle on vain heitetty vaatteita. Tämähän helpottaa kovasti tuotteiden metsästystä varsinkin kiireessä...

No, kaikella rispektillä H&M:män henkilökuntaa kohtaan.

"Henkkis" myy suh´koht halvalla myös sellaisia vaatteita, joita voi pitää huoletta monen monta käyttökertaa.
Sen takia tämä vaateyritys sopii minulle. Haluan usein uusia vaatteita, joten yhden vaatekappaleen ei tarvitse maksaa paljon, tai edes kestää kauaa. Noin niikun suoraan sanottuna.
Mutta mielellään sitä vaatetta pitäisi useammin kuin kerran tai kaksi.
Pihi kun olen, en maksa paljon vaatteista sen takia, jotta ne pääsisivät kaappiini pölyyntymään, koska unohdan ne kuitenkin muutaman kuukauden päästä sinne ja löydän ne pitkän ajan päästä uudelleen, rakastun niihin uudestaan ja huoman, että olen kasvanut niistä jo yli.
Sen pituinen se.
Mitä mieltä olet H&M:mästä ylipäätään? Entä sen hinta-laatu suhteesta?

sunnuntaina, toukokuuta 04, 2008

Sunnuntai otoksia

Talvisilta on hieno paikka (kaupunginosa Hyvinkäällä).

Yksi kaverini (terkkui Sukiii) asuu siellä ja auringon laskiessa siellä on upeaa. valo osuu nätisti eri paikkoihin jättäen nätin varjon.

Lähellä solisee ojanpohja puro, jonka pohjalla (tai oikeastaan pinnalla, koska syvyyttä hienot muutama sentti) on paljon pyöreitä ja kauniita kiviä.

Tässä kollaasissa vain murto-osa tämän pävivän saalista, joita keertyi kännykän kansioihin yli sata. Joskus ehkä vähän lisää joitain otoksiani.
Kuvat by: Rosa. Kissa on kaverin, nimeltään Emppu. Siis kissa on Emppu, ei kaverini :D


Kuvien värejä ja tarkkuuksia on hieman muokattu, mutta koon olen yrittänyt pitää suht normaalina, ettei kuva pikselöityisi enää enempää. Olen aika tyytyväinen otoksiin ja niiden laatuihin, koska tälläisellä kameralla ei paljon laatukuvia saada.
Zoomikin on jopa maksimoituna x2. Aika ylellistä.
Päivän vietin siis suurimmaksi osaksi Talvarissa kaverini kanssa poppareita syöden, musiikkia kuunnellen ja syväällisiä jutellen keinuissa ja päiväkodin varaston katolla.

Vuorossa B

Syysmuoti pläjäys tulossa jälleen.

Vuorossa B-kirjain ja sehän on ilmiselvästi, Bottega Venetan vuoro esittäytyä.
Saanen luvan, kuvat tarjoilee style.com:



Aika klassisen näköistä. Mitäs mieltä te olette?

Ja aletaan käymään kuvia läpi ylhäältä aslapäin, vasemmalta oikealle:

1. Söpöä kolmiulotteista ja sinisen väristä mekkoa saa siis lähteä etsimään. Juuri ehdinkin tottua siniseen.

2.Väri on herkullinen. Sellainen syksynlehden värinen, ehkä jopa ruosteeksi voisi sanoa. Jännää, että mekko ja sukkikset ovt saman väriset. I Like. Laukku herättää kiinnostuneisuuteni.

3. Samaa tyyliä kuin edellinen. Vihreätä näkyy päästä varpaisiin. Tuo on sellainen kiva vihreä. Ei ihan sammal, eikä oliivi, vaan hempeä. Söpö.

4. Jään harmaa (vai näyttääkö tuo hieman siniseltä?) ei taida lähteä minun kaapistani, vaikka äiti kuinka haukkuisi sen lyttyyn. Laukku näyttää ainakin äkkiä katsottuna käärmeennahalta(?)

5.Samantyylinen kuin ykkönen, mutta mustana. Mukana on mustat aurinkolasit ja sininen clutch.

6. Jaaha, olisi pitänyt hommata se H&M:män nahkis. Nimittäin nahkaa näkyy vieläkin. Tosin, tämä on pitkä versio. Kivan avoin kaulus, ei ylösasti suljettava. Iskä, tälläsen mä haluun!

7.Beigeä... Mitäs tähän nyt pitäis sanoa? En itse tuosta mekosta välitä, siihen ehkä joku rintaneula tai koru tai jotain. Liian ihonvärinen ehkpä.. Mutta laukun ottaisin itselleni vaikka heti!

8.Miehisen näköinen? Sopii kalpealle iholle. Aivan kuin mustan mekon päälle olisi laitettu liivi. Mielenkiintoinen. I Like.

Säilytä kaapissa:

  • Värikkäät sukkikset.

  • Clutchit

  • Nahkatakit

  • Sininen

  • Miehisyys

  • Harmaa

  • Pikkulaukut (Siis hieman isommat kuin clutchit)

  • Nahkahanskat

Suosi puketumisessa:

  • Saman sävyisten ylä- ja alaosien, sekä kenkien yhdistelyä

  • Nutturia

  • mekkoja

  • Hanskoja

Tämä mallisto iski minuun enemmän, kuin edellinen. Tykkään tästä värimaalimasta ja hieman asiallisesta linjasta. Ehkä yksitysikohtien lisääminen antaisi asuihin sen "jutun", mutta tästä mallistosta kerään varmasti ideoita ja inspistä talteen syksyn varalle.

PS: Minulle saa vieläkin ehdottaa niitä mallistoja, joita kävisin läpi. Ensi kerralla luvassa siis C.

lauantaina, toukokuuta 03, 2008

Tärkeimmät esineeni

Nyt luvassa postaus niistä tavaroista, joita tarvitsen päivittäin ja jotka ovat minulle elintärkeitä. Ilman näitä olisin pulassa totaalisesti.



1. Avaimet.
Mihinköhän joutuisin, jos hukkaisin totaalisesti avaimeni? No, kerran on niinkin käynyt ja jouduttiin vaihtamaan lukot. :D
Tämänhetkinen avaimenperäni on superhyper tylsä, mutta ehkä paras, koska on niin "paksu ja jylevä" (onko jylevä mikään sana?)
Nämä tuntee taskussa sydämen muodon takia, siitäkin plussaa. Avaimenperä on lahja epäviralliselta äitipuolelta. Avaimet ovat koti-, sekä pyöränavaimet. Enempää en tarvitse.

2. Kalenteri
Täältä löydän kaikki kokeet, tapaamiset, leffaillat, sovitut shoppilupäivät, sun muut. Tämä on AINA mukana, vaikka menisin vain lähikauppaan. Kätsyn kokoinen, ei sellainen ihan pieni, eikä liian suurikaan.
Kansi on oma tuunaamani ja ehdoton suosikki kaikista ex-kalentereistakin. Harmi vain, että kohta loppuu ja joutuu siirtymään kalenteri taivaaseen.

3. Lompakko.


Hih, täältä löytyykin vaikka mitä. Useita kanta-asiakas kortteja, alennus kuponkeja, kuitteja, muutama puhelinnumerokin näköjään ja oma valokuva. (Itserakas, I Know)
Oikeastaan tämä on yksi tänään löytämistäni aarteista, mutta siirsin vain kaikki kamppeet tänne entisestä ja siinä lomassa huomasin mitä kaikkea täältä löytyykään. Joskus lompakossa on kulkenut mukana peili, pinni ja huulikiilto. Tykkään isoista lompakoista, tilaihmeitä. Joskus esittelen teille mummolta saamani punaisen (vähän tämän tyyppisen) todellakin tilaihme lompakon, missä on kulkenut meikkejä rahojen lomassa sopusoinnussa.
4. Kännykkä.Minkäköhän takia tää on viimenen, vaikka ehkä kaikista tärkein? No, tulee nyt viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä :D
Omasta kännykästä on vaikea ottaa kuvaa kännykällä, joten kuva täältä. Tähän mahtuu paljon musaa, kuvia, puhelinnumeroita ja tekstareita. Kamera on ihan OK, parempikin voisi olla, mutta pärjään loistavasti, kun kuvia vähän muokkailee.
Tykkään tän koosta, alle kymmenen senttiä, tarkkaa kokoa en nyt jaksa mitata. Kuulokkeet toimii myös handsfreeinä, jos vaikka kuuntelee musaa ja samalla alkaa kännykkä soimaan. Very easy!
Hintakaan ei ollut paha. Muistaakseni jotain 120 e pulitin tästä. Tippunut ja kolahdellut jo monesti, mutta jälkeäkään ei näy. (Pieni) Muistikortti tulee mukana, mutta loistavasti mahtuu kaikki oleellinen.

valkovuokkoja ja päivänasu

Tänään olen tehnyt löytöjä. Ilmaiseksi.
Mammani vaatekomeron penkominen tuotti tulosta ja paljon tuottikin!
Kuvia tulossa sitten, kun saan kaiken (Niitä on PALJON!) kuvattua, sekä pestyä.

Yksi tähtilöydöistäni on lähes täysi ja käyttämätön Chanel no 5. Vanhaahan se on, mutta ei ole miksikään mennyt! Täysin käyttökelpoista siis. Sen tuoksu kuitenkin on, kuten kaikki varmasti tietävät, voimakasta. Hyvin voimakasta. Mutta käyttöön se tulee.
Absolutely.
Mutta niistä löydöistä enemmän vähän myöhemmin.


Tänään muuten bongasin kevään ensimmäiset valkovuokot, jotka muuten näyttävät hieman vaaleanpunaislta(?), siis vain kuvissa. Toivottavasti niitä löytysi täältä läheltäkin, mami nimittäin toivoi isoa kimppua äitienpäivälahjaksi... Nuo ovat siis sieltä mammaltani.

Ja ostin muuten tänään (oikeastaan mami sen maksoi, kuitenkin) ensimmäisen kauppajätskin tänä keväänä, Kingistä <3.>
Ylimmät kuvat vapunaatolta. Lasien ostopaikka H&M.





Päivänasu oli tylsä ja tuikitavallinen, tänään se koostui Seppälän t-paidasta. Printtinä Rule The Game ja housuina Vilan mustat farkut. Päästä löytyy tällä hetkellä mammalta löytämäni huivi ja kaulasta joululahja koru äidiltä ja isäpuolelta.
Kymmenen pojoa sille, kuka saa selville, mitä korussa lukee. ;D

Eikä sitten välitetä ylemmän rivin keskimmäisen kuvan silmistä, eikä mun hyppyri nenästä. Jooko?

(Tyksitteks te mun kuvaus taustasta ;)?)

perjantaina, toukokuuta 02, 2008

Joittehan simaa ja puhalsitte palloja vappuna?

Vappu tuli ja meni. Ihan niin kuin ennenkin. Säät oli kivat, samoin seura ja tekemisemmekin oli ihan jees. Sima maistui, tosin kuin tippaleivät. Hyi, kuka niistä oikeesti tykkää? Eihän ne ees maistu millekkään!

Keskiviikkona koulun jälkeen liikuskeltiin keskustassa seitsämän muun kaverin kanssa (terkkuja vaan), syötiin patonkia, käytiin Hesessä, oltiin Parantolan puistossa (korikeinussa meinas laatta lentää), hypittiin lihakset kipeiks kaverin trampalla, juotiin paljon limua, syötiin purkkaa, ostin söpön prinsessa tiaran Vapputorilta ja naurettiin ittemme kipeiks, konkreettisesti. Toivottavasti tekin.
Eli perinteinen vappu fiilis oli.

Yli +20 oli melkein jokapäivä, josta voi päätellä, että ensimmäinen t-paita päivä on koettu tänä keväänä!
Kaks poikaa värjäs hiuksensa pinkekiks vappuvärillä ja eilen oli meidän vuoro, tosin punaiseksi. Näistä traumaattisista kokeiluista ei ole (onneksi) todisteaineistoa. :D

Mulla oli jotenkin tosi merihenkinen fiilis tänään, kun päässä oli sellainen puna-valko-sininen huivi ja kaulassa pitkä ketju isolla riipuksella ja vielä musta patella vyö lanteilla... Tuli jotenkin liian ylipukeutunut olo, joten asusteet sai mennä. Paitsi se huivi. Riisuin ne siis ennen, kun astuin ulos bussista.

Tänään mun oli tarkotus siis mennä yksin keskustaan kulkemaan (Eli käymään Kirjokaaressa ja istuskelemaan Kirjasto aukiolle), mutta muutos tuli bussissa istuessani, kun soitin Paavolassa asuvalle kaverille.
Sinne siis.

Lähinnä oltiin tän mun kaverin luona. Puhallettiin saippuakuplia, datailtiin, siivottiin sen meikkivarastot, joista muuten tarttui mullekkin kaks luomiväriä, (niitä voidemaisia. U Know!) leikittiin sen vähän alle yks vee pikkuveljen kanssa. Vauvat on söpöjä, varsinki kun ne sylkee vettä.
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun mun inspis vihossa on monia hyviä juttuaiheita, mistä voisin kirjotella, mutta näiden hyvin säiden takia ei vaan jaksa lojua koneella kirjottelemassa. Mä yritän. Oikeesti.

Tarkkasilmäiset ehkä huomasikin jo uuden ulkoasun. Mitäs tykkäätte? Tell meeee!!!

Päivänasuakaan ei ole tarjolla, sorry, mutta en jaksa aina kuvata itseäni peilin kautta. Etteköhän te kestä.Ei mulla muuta tärkeetä tällä kertaa. Syömään jäätelöööö ja kohta kattoo Ilman johtolankaa. <3